Podcast

Esitystaiteilijat Janina Rajakangas, Mira Kautto ja Tuomas Laitinen kutsuvat teosten tekijät keskustelemaan työskentelyprosesseistaan, juuri esitetystä koreografioista sekä taiteen tilasta yleensä. Tulevien Liikkeellä marraskuussa -tapahtumien yhteydessä podcast keskittyy siihen, mitä radikaalisti muutuneet toimintaympäristöt tarkoittavat festivaalille sekä laajemmin taidekentälle. Globaali pandemia, syrjinnän nouseminen uudella tavalla globaalin huomion kohteeksi sekä festivaalin uusi taiteellinen johto asettavat festivaalin uudelle, tai vähintäänkin muuttuneelle, maaperälle. Mikä on festivaalin ja sen tarjoamien esitysten rooli uudessa tilanteessa?

Esitysradio on toiminut vuodesta 2015 lähtien ja tehnyt yhteistyötä Liikkeellä Marraskuussa -festivaalin kanssa vuodesta 2018 asti. Vuosina 2018 ja 2019 järjestettiin osana festivaalin ohjelmaa pienelle yleisölle avoimia Radiosalonki-tapahtumia, joissa käydyt keskustelut myös julkaistiin podcasteina.

Esitysradio on kuunneltavissa iTunes- ja Google Podcasts -sovellusten kautta sekä verkkosivuilla: esitysradio.fi.

Työpaja: Weaving textures and feelings

Sonja Jokiniemen työpaja Weaving textures and feelings on keskusteleva kokonaisuus, jossa kollektiivinen kertomus toteutuu käsin kosketeltavana esineenä. Jokiniemi työskentelee lankojen ja kankaiden parissa ja kutsuu vierailijat luomaan niistä kokonaisuuden yhdessä hänen kanssaan. Hän kysyy, kuinka tarinoita kerrotaan ja kuka tai mikä voi kertoa tarinaa. Jokiniemi on kiinnostunut ei-verbaalisista kommunikoinnin strategioista ja paluusta läheiseen tarinankerrontaan kielellisen manipulaation keskellä. Kuinka erilaiset tekstuurit voivat kommunikoida sitä, mitä sanat eivät tavoita?

Työpajan tarkoituksena on kerätä erilaisia tarinoita ja kertomuksia lankojen ja tekstiilin kautta. Tämä osallistava praktiikka jatkuu seuraavan vuoden aikana, liikkuen kohti julkista taideteosta – eräänlaista peittoa, joka on kulkenut monissa paikoissa, jota moni ihminen on koskettanut ja jossa tuntuvat monien ihmisten jäljet ja äänet.

Jokiniemi on kehittänyt työpajakonseptin ÖH-näyttämöteoksen rinnalla. Teoksen ensiesitys nähdään osana Liikkeellä marraskuussa -festivaalia sekä Zodiak – Uuden tanssin keskuksen ohjelmistoa. Lisää Sonjasta ja ÖH-teokseen liittyvistä ajatuksista voit lukea tästä linkistä.

Pyrimme poikkeustilanteen huomioiden luomaan taiteilijan ja osallistujien välille mahdollisimman avoimen kohtaamisen, jossa aito yhteistyö toteutuu. Työpaja toteutetaan pienryhmissä, jotta jokainen voi osallistua niihin turvallisesti. Festivaaliesityksiä koskevat turvallisuusohjeet ovat voimassa myös työpajoissamme. Voit lukea festivaalin turvallisuusohjeista lisää oikealla olevasta napista.

Liikkeellä marraskuussa. Jälkiä marraskuussa. Lipunmyynti alkaa.

Lipunmyynti Liikkeellä marraskuussa -festivaalin 5.–15.11.2020 järjestettävän Jälkiä marraskuussa -kokonaisuuden esityksiin alkaa tänään! Osta yksittäislippu festivaalin viiteen esitykseen tai hanki kolmen esityksen passi lippukaupastamme.

Todellisuuden tutkimuskeskus & Ferske Scener & Western Norway Research Institute:
Talking in the Rain – An Entertaining Show about the Weather
5.– 8.11. & 11.–14.11. / Online

Luiz de Abreu:
O Samba do crioulo doido
10. & 11.11. / Stoa

Sonja Jokiniemi:
ÖH (KANTAESITYS)
10., 11., 13., 14., 17., 18., 20., 21., 23. & 24.11. / Zodiak

Antonia Baehrin ja Latifa Laâbissin projekti Nadia Lauron visuaalisessa installaatiossa:
Consul and Meshie
12.–14. 11. / Taidehalli

Frédéric Gies & Weld Company:
Tribute – the library version
13. & 14.11. / Stoa

Työpaja: Havainnon poetiikka
Maria Matinmikko
8. & 15.11. / Caisa

Soup Talks
8.–15.11. / Caisa / (ilmainen)

Jälkiä marraskuussa -kokonaisuuden ohjelmiston loput yksityiskohdat julkaistaan 22. lokakuuta 2020. Seuraa nettisivujamme pysyäksesi perillä päivityksistä!

Turvallisesti yhdessä – Miten luomme festivaalista yhdessä mahdollisimman turvallisen

Elämme poikkeuksellista aikaa ja tapahtumiin osallistuminen voi herättää monenlaisia huolia. Haluamme osaltamme huolehtia, että kaikilla on mahdollisuus tulla festivaalille turvallisesti ja rauhallisin mielin. Olemme kiitollisia, että osa kansainvälisistä taiteilijoista pääsee esiintymään festivaaleilla jo marraskuussa 2020. Koska he pystyvät saapumaan Suomeen hyvissä ajoin ennen esiintymistä, on omaehtoinen karanteeni mahdollista järjestää. Kaikilta ulkomailta matkustavilta esiintyjiltä edellytämme myös negatiivisen koronatestituloksen. Noudatamme tässä viranomaisten laatimia ohjeistuksia ja huolehdimme, että taiteilijoiden ja yleisön kohtaaminen on turvallista.

Jotta välttyisimme jonoilta paikan päällä, pyydämme, että hankit lippunne ennakkoon nettisivujen kautta. Mikäli saavut paikan päälle ilman lippua, on se mahdollista ostaa vielä ennen esityksen alkua. Viranomaiset suosittelevat, että tarvittaessa jokaiseen katsojaan on saatava yhteys mahdollisen altistumisen varalta. Myös tämän vuoksi pyydämme ostamaan liput verkosta, jotta mahdollinen yhteys olisi helpompi muodostaa. Tulethan paikalle vain täysin terveenä. Mikäli sinulla on pieniäkin flunssan oireita jääthän ensin kotiin parantelemaan. Autamme mielellämme lipun vaihdossa, jotta pääset tervehdyttyäsi nauttimaan festivaalistamme. Olethan näissä tapauksissa yhteydessä festivaalin tuottaja Heidi Hattuseen /

Huolehditaan kaikki osaltamme, että turvavälit oman seurueen ulkopuolisiin säilyy niin lämpiössä kuin katsomossa. Käytetään käsidesiä ahkerasti ja pestään käsiä. Joskus terveenäkin aivastuttaa ja yskittää, joten teethän sen puhtaaseen nenäliinaan tai hihaasi. Toivomme myös, että otat mukaasi oman kasvomaskin. Olemme varautuneet mahdollisiin unohduksiin, joten kysythän rohkeasti apua henkilökunnaltamme.

Lue lisää festivaalin turvallisuusohjeista tästä linkistä. Mikäli herää kysyttävää turvallisuusjärjestelyihin tai saapumiseen liittyen, otathan yhteyttä: Heidi Hattunen /

Kiitos, että olet mukana luomassa turvallista ja kaikille nautinnollista festivaalikokemusta!

Levittäytyä ajassa. Jälkiä marraskuu-ssa/-sta. Laajentuva festivaali. Liikkeellä marraskuussa.

Matkustusrajoituksista johtuen tämän vuoden festivaaliohjelmisto leviää ajassa ja tilassa. Haluamme nyt esitellä teille koko festivaalin ohjelmiston, josta osa järjestetään marraskuussa ja osa levittäytyy ensi vuodelle.

Olemme tulleet pisteeseen, jossa emme voi enää edetä alkuperäisen festivaalisuunnitelman mukaisesti. Jo huhtikuussa tämän vuoden festivaalin, minun ensimmäisen ohjelmistoni, teokset ja taiteilijat oli valittu ja kutsuttu. Kevään poikkeustilan aikana keskityimme yksityiskohtien, kohtaamisten ja festivaalin keskustelusarjan hiomiseen.

Olin varma, että matkustusrajoitukset hellittäisivät, että viruksesta, joka puuttui keväällä radikaalilla tavalla elämäämme, tulisi tutumpi ja turvallisempi tuttavuus meille kaikille. Olin varma, että pystyisimme tarjoamaan teille tämän vuoden ohjelmiston siinä muodossaan, jossa se oli suunniteltu, sisältäen teoksia sekä paikallisilta että kansainvälisiltä taiteilijoilta. Ei ole aina helppoa päästää irti ja kohdata uutta erilaista todellisuutta ja alkaa pohtia varasuunnitelmaa.

Muuttuva ajatus festivaalista

Kokekaamme yhdessä mitä tapahtuu, kun Liikkeellä marraskuussa -festivaali, joka normaalisti tapahtuu kymmenen päivän aikana, levittäytyykin suunnitellun tapahtuma-ajankohtansa yli vuodelle 2021. Lyhyen ja intensiivisen tapahtumaviikon sijaan festivaali levittäytyy aikataulunsa yli ja muuntuu näytäntökaudeksi. Kaikki vierailuteokset, joita emme tämän vuoden marraskuussa pysty matkustusrajoitusten vuoksi esittämään, siirretään ensi vuodelle.

Päätimme julkaista ohjelmiston sellaisena kuin se oli suunniteltu ja ajateltu esitettävän marraskuussa, julkaisten kaikki taiteilijat ja teokset. Haluamme jakaa ohjelmiston kanssanne, tehdä sen näkyväksi ja tuoda siten esille sen työn, jota olemme tehneet viimeisen vuoden aikana. Antaa tunnustusta niille inspiroiville keskusteluille, joita olemme taiteilijoiden ja heidän tiimiensä kanssa käyneet sekä kiittää luottamuksesta. Haluamme tuoda esille myös ne kannustavat keskustelut, joita olemme käyneet yhteistyökumppaneidemme ja tukijoidemme kanssa.

Kutsun teidät nyt tutustumaan ohjelmistoon alkuperäisessä kokonaisuudessaan, lukemaan tekstejä uteliaisuudella kutsuttuja taiteilijoita ja heidän teoksiaan kohtaan. Siitä huolimatta, että kaikkia teoksia ei nähdä vielä tämän vuoden marraskuussa, vaan myöhemmin vuonna 2021.

Jälkiä marraskuu-ssa/-sta

Kutsumme sinut nyt matkustamaan ajassa. Aloitamme tämän vuoden marraskuussa Jälkiä marraskuussa -kokonaisuudella , joka on adaptaatio alkuperäisestä ohjelmistosta. Silloin esitämme kaksi paikallista tuotantoa: Sonja Jokiniemen ÖH:n sekä Talking in the Rain – An Entertaining Show about the Weather -teoksen, jonka työryhmään kuuluvat Maria Oiva, Kristina Junttila, Ragnhild Freng Dale, Kristin Bjørn, Jussi Salminen, Bernt Bjørn ja Topi Kohonen. He ovat taiteilijoita, joihin sain tutustua useiden keskustelujen myötä Helsingissä viime syksynä ja seurata heidän työskentelyään, kuulla heidän ideoitaan ja ajatuksiaan. Osana Jälkiä marraskuussa -kokonaisuutta pyrimme myös esittämään teoksia ulkomailta matkustavilta taiteilijoilta (joiden on mahdollista olla karanteenissa ennen yleisön kohtaamista) sekä vihjeitä ja jälkiä festivaalin lykätystä osuudesta, festivaalista, joka vielä jatkuu. Iloksemme voimme jo nyt ilmoittaa, että  Antonia Baehrin ja Latifa Laâbissin projekti Nadia Lauron visuaalisessa installaatiossa Consul and Meshie nähdään kolme kertaa Taidehallissa.

Lukiessanne teosten kuvauksia ja katsoessanne kuvia voitte huomata, että osan teoksista päivämäärät ovat varmistuneet, kun taas osasta päivämäärät ja yksityiskohdat vielä puuttuvat. Tämä kertoo epävarmasta osasta, jonka eteen tällä hetkellä työskentelemme. Julkistamme päivämäärät ja yksityiskohdat mahdollisimman pian joidenkin uusien ideoiden ja konseptien kanssa.

Toivomme, että festivaalin laajennetusta versiosta voisi tulla sinulle välillä näkyvä ja välillä näkymätön kumppani näinä epävarmoina aikoina.

Muutama sana ohjelmistosta  

Vielä muutama sana alkuperäisestä ohjelmasta ja kutsuttuihin teoksiin liittyvästä ajattelusta: Tämän vuoden ohjelmistoon etsin teoksia, jotka leikittelevät toisella ajallisuudella. Teoksia, jotka sijoittuvat perinteisten esiintymistilojen ulkopuolelle ja ehdottavat erilaista yleisösuhdetta. Ohjelmistosta löytyy lähinnä taiteilijoita, joiden työtä ja kehitystä olen seurannut jo pidemmän aikaa.Taiteilijoita, jotka ovat olleet minulle teostensa, työskentelynsä sekä heidän kanssaan käymieni keskustelujen kautta merkittäviä. Teoksia, jotka käsittelevät poliittisia kysymyksiä ja runollisella tavalla katsovat yhteiskuntaamme. Pyytäen meitä reflektoimaan ja tajuamaan, että emme vieläkään elä tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikkien ääni kuuluisi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, ihonväristä tai kehon kyvykkyydestä. Joistain teoksista on tullut entistä ajankohtaisempia ja tärkeitä viimeisten kuukausien aikana.

Haluaisin ensin kiittää taiteilijoita ja heidän ryhmiään: Luiz de Abreu ja Calixto Neto, Sheena McGrandles ja Elena Polzer, Meg Stuart & Damaged Goods, Antonia Baehr, Latifa Laâbissi, Nadia Lauro ja Alexandra Wellensiek, Frédéric Gies, Anna Koch ja Weld Company, Giuseppe Chico, Barbara Matijević ja Marion Gauvent, Sonja Jokiniemi, Esther Severi, Nada Gambier, Mark Etchells, Thomas Kasebacher, Maria Oiva, Kristina Junttila, Ragnhild Freng Dale, Kristin Bjørn, Jussi Salminen, Bernt Bjørn, Topi Kohonen ja Iiris Tuisku / Todellisuuden tutkimuskeskus, mahtavaa festivaalitiimiä: Isabel González, Minerva Juolahti, Jaakko Pietiläinen, Pietari Kärki, Ilkka Riihikallio, and Mariangela Pluchinothe, Tanssiareenan hallituksen jäseniä: Liisa Pentti, Sanna Myllylahti, Maria Matinmikko, Mikko Niemistö, Maija Mustonen, Mammu Rankanen, Anna Borgman, Eeva Muilu, Masi Tiitta, kaikkia kumppaneita: Cátia Suomalainen Pedrosa ja Johanna Rissanen / Caisa, Erik Söderblom, Katri Kekäläinen, Matilda von Weissenberg / Espoon kaupunginteatteri, Jonna Strandberg ja Sanni Pajula / Kiasma, Ulla Bergström ja Monika Silander / Stoa, Birgitta Orava / Taidehalli ja Zodiak, sekä festivaalin tukijoita: Helsingin kaupunki, Taiteen edistämiskeskus (Taike), Koneen säätiö, Goethe Institut Finnland, Institut Français de Finlande, Itävallan suurlähetystö, TelepART: Institut finlandais, Suomen Benelux-instituutti, Suomen Saksan-instituutti ja Suomen Lontoon instituutti. Kiitos inspiroivista keskusteluista, luottamuksesta, hyvistä ideoista ja kysymyksistä sekä yhdessä ajattelusta.

Päivitämme tilannetta, kun meillä on taas enemmän kerrottavaa. Toivomme, että tästä alkaa ja jatkuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuva keskustelu.

Lämpimin terveisin,

Kerstin Schroth

Soup Talks (2020)

Soup Talks on sarja keskusteluja ja kohtaamisia festivaalin taiteilijoiden kanssa. Keskustelusarja kulkee festivaalin läpi tuoden ihmisiä yhteen. Toivotamme teidät tervetulleiksi suuren pöydän ympärille, lämpimän keiton äärelle. Kutsumme yleisön osallistumaan, kuuntelemaan, esittämään kysymyksiä, keskustelemaan. Jokaisen keskustelun moderoi yksi paikallinen taiteilija.

08.11.2020
Vieraat: Maria Oiva & Kristina Junttila
Moderoija: Lin Da

09.11.2020
Pie Kär & Kerstin Schroth

10.11.2020
Vieraat: Angela Schubot & Jared Gradinger
Moderoija: Liisa Pentti

11.11.2020
Vieras: Calixto Neto
Moderoija: Sanna Myllylahti

12.11.2020
Vieras: Maria Matinmikko
Moderoija: Eeva Muilu

13.11.2020
Vieras: Sonja Jokiniemi
Moderoija: Jana Unmüßig

14.11.2020
Vieras: Frédéric Gies
Moderoija: Mikko Niemistö

15.11.2020
Vieras: Antonia Baehr
Moderoijat: Veli Lehtovaara & Matilda Aaltonen

Moderoijat

Matilda Aaltonen

Matilda Aaltonen on helsinkiläinen esiintyjä sekä koreografi, joka työskentelee erilaisissa työryhmissä tanssin ja esitystaiteen alueilla. Aaltosen töissä aistinen, esteettinen, eettinen ja poliittinen kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Hänen teoksensa liikkuvat ruumiillisen tiedon sekä kaikenlajiset huomioivan havainnoinnin ja merkityksien alueilla. Aaltosta kiehtoo tanssin mahdollisuus löytää ja määrittää uudelleen ihmisruumis. Aaltonen valmistui tanssitaiteen maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta keväällä 2020. Hänen viimeisimpiä teoksiaan ovat Voyeur (2020, Todellisuuden tutkimuskeskus), olento / olio / otus / eläin / eläjä (2019, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu) ja Their Limbs Their Lungs Their Legs (2019, TADaC Theatre Academy Dance Company, kor. Lea Moro). Tällä hetkellä Aaltonen työskentelee filosofi Elisa Aaltolan johtamassa monialaisessa tutkimushankkeessa Voiko eläintä kertoa? Eläinten käsitteellistämisen haasteet tieteessä ja taiteessa.

Lin Da

Linda Martikainen (hän, hen, they/them), taiteilijanimeltään Lin Da, on Helsingissä asuva koreografi ja tanssija, jonka työskentelyn keskiössä ovat ekologisuus, feministiset arvot sekä keskeneräisyyden kanssa oleminen. Lin Da tutkii ihmisten ja lähiympäristön välisiä suhteita ei-inhimillisten ja inhimillisten kehojen kanssakäymisissä. Tilat, paikat sekä muut läsnäolevat ei-inhimilliset ja inhimilliset entiteetit ehdottavat tutkimustyölle suuntia, rytmejä ja laatuja sekä sosiaalis-kulttuurisia merkityssuhteita. Viime vuosina Lin Da on tehnyt yhteistyötä erityisesti koreografien sekä musiikin ammattilaisten kanssa, mikä on synnyttänyt sekä taiteellisia töitä että taiteen tekemisestä keskustelua ja praktiikoiden avointa jakamista.

Veli Lehtovaara

Veli Lehtovaara on kansainvälisellä tanssin ja kokeellisen teatterin kentällä työskentelevä koreografi, esiintyjä ja opettaja. Hän asui ja työskenteli Brysselissä vuosina 2008 – 2018. Lehtovaaran teoksia on esitetty keskeisillä näyttämöillä ja festivaaleilla Euroopassa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Lehtovaaran tavassa toimia taiteilijana korostuu yhteistyö ja koreografisen ajattelun suhde eri taiteenaloihin. Vuodesta 2015 lähtien hän on keskittynyt työssään ekologisen ajattelun, koreografisen praktiikan ja ruumiillisuuksien rajapintoihin.  Tällä hetkellä Lehtovaara työstää uutta teosta Ikimetäs, joka suuntaa huomion vanhojen metsien ajallisuuksiin ja diversiteetteihin. Teos on yhdistelmä koreografista työtä ja radiokuunnelmaa, jota esitetään kauppakeskuksissa ja verkossa. (Lehtovaara esittää myös teosta Ontto harmaa tanssi (2020) yhdessä koroegrafi Anna Mustosen ja runoilija Olli-Pekka Tennilän kanssa. Vuosina 2020 – 2021 Lehtovaara osallistuu tutkimushankkeeseen Voiko eläintä kertoa?, jossa mukana ovat myös Elisa AaltolaOutimaija HakalaSalla Tuomivaara and Matilda Aaltonen.) Vuosina 2018 – 2020 Lehtovaara on työskennellyt mentorina, opettajana, arvioijana ja neuvonantajana tanssitaiteen koulutusohjelmissa Teatterikorkeakoulussa.

Eeva Muilu

Eeva Muilu työskentelee tällä hetkellä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa tanssitaiteen professorina. Hän on valmistunut tanssitaiteen maisteriksi koreografian koulutusohjelmasta Teatterikorkeakoulusta 2007 ja työskennellyt aktiivisesti koreografina ja tanssijana kotimaassa ja kansainvälisesti. Taiteellisen työnsä ohella Muilu on ollut mukana kuratoimassa Sivuaskel -festivaalia 2010 – 2017. Liikkeellä Marraskuussa -festivaalin taustaorganisaatiossa Tanssiareena ry:ssä Muilu on ollut hallitusjäsenenä vuodesta 2014 alkaen.

Mikko Niemistö

Mikko Niemistö on koreografi, esitystaiteilija ja kuraattori, joka työskentelee Helsingissä ja ulkomailla. Hän on toteuttanut sekä sooloteoksia että monialaisia kokonaisuuksia, joissa eri taiteenlajit käyvät vuoropuhelua. Niemistö on koulutukseltaan Master of Fine Arts in Choreography (Dans och circushögskolan / New Performative Practices -maisteriohjelma, Tukholma, 2017). Teoksissaan Niemistö tutkii ihmiskehon suhdetta ympäristöönsä: tiedostamattomia ja tiedostettuja ruumiillisia yhteyksiä yhteiskunnan rakenteisiin. Häntä kiinnostavat erityisesti hiljainen kehollinen tieto, ruumiin ja mielen taustakohina sekä kehomuistojen kasaumat. Tällä hetkellä hänen työskentelynsä keskittyy asioihin, jotka sijoittuvat arkitodellisuuden katvealueille, kuten unen, protestin ja digitaalisen maailman tiloihin.

Sanna Myllylahti

Sanna Myllylahti (1972) on kansainvälisesti tunnettu suomalainen tanssija, koreografi ja opettaja. Hän suoritti opintonsa Tukholman Danshögskolanissa sekä Amsterdamin Teatterikorkeakoulussa (MTD), josta hän valmistui tanssijaksi (BA) vuonna 1996. Myllylahti on tehnyt omia teoksia vuodesta 1994 lähtien. Hänen koreografinen työskentelynsä on keskittynyt pääosin Hollantiin, missä hän asui lähes 20 vuotta ennen palaamistaan takaisin Suomeen vuonna 2011. Hänen teoksensa ovat myös kiertäneet eri kansainvälisiä näyttämöitä.Tanssijana hän on tehnyt yhteistyötä mm. Itzik Galilin, Keren Levin, Francesco Scavettan ja Saskia Boddeken sekä Peter Greenawayn kanssa. Taiteilijauransa ohella Myllylahti on vieraillut opetustehtävissä useissa eri yliopistoissa, tanssiakatemioissa, festivaaleilla ja ammattilaisstudioilla ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Myllylahti työskentelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa Nykytanssin lehtorina. Hän opettaa nykytanssin tekniikkaa, liiketutkimusta, koreografiaa ja kompositiota.

Liisa Pentti

Koreografi Liisa Pentti on keskeisiä suomalaisia koreografeja, joka on vaikuttanut moni eri tavoin tanssin kentällä aina 1980-luvulta lähtien. Vuodesta 1987 lähtien Pentti on työskennellyt tanssin kentällä tanssijana, koreografina, opettajana ja kuraattorina Suomessa ja ulkomailla, Vuonna 2000 Liisa Pentti perusti oman tanssiryhmän Liisa Pentti + Co, joka tuottaa esitysten lisäksi tanssitaiteen sisältöihin, sen pohditaan ja artikulaatioon liittyviä seminaareja ja tapahtumia. Ryhmän teoksia on kotimaan lisäksi esitetty kansainvälisesti Pohjoismaissa, eri puolilla Europpaa ja Venäjällä. Liisa Pentti on valmistunut (BA) Amsterdamin teatterikoulun modernin tanssin linjalta  (SNDO) v. 1986 ja tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2010. Lisäksi hänellä on valtiotieteen kandidaatin tutkinto (BS) Helsingin yliopistosta vuodelta 1981, pääaineena kansantaloustiede.

Jana Unmüßig

Jana Unmüßig on taiteilija, jonka tausta on koreografiassa. Hänen koreografisia töitään on esitetty kansainvälisesti sellaisissa esitystaloissa kuten HAU Berliini ja Kampnagel Hampuri, sekä ImPulsTanz-festivaalilla Wienissä ja Springdance-festivaalilla Utrehtissa. Unmüßig on ollut residenssitaiteilijana Movement Research -keskuksessa New Yorkissa, HIAP – Helsingin kansainvälisessä taiteilijaohjelmassa sekä K3 – Zentrum für Choreographie -keskuksessa Hampurissa. Vuodesta 2015 asti hän on tutkinut harhailun prosessia, mikä on johtanut maalausten, videoiden, kirjoitusten ja dramaturgisten töiden syntymiseen. Työskentelystä on seurannut myös yhteistyöteoksia, joita hän on esittänyt tutkijakonferensseissa yhdessä Tina Jonsbun kanssa sekä kävelyiden järjestämiseen Francisco Trenton kanssa. Vuosien 2020 – 2021 aikana Unmüßig on jäsen taiteellisen tutkimuksen tutkijaohjelmassa Berliinissä ja jakaa paikan koreografi ja esiintyjä Miriam Jakobin kanssa. Unmüßig on suorittanut teatteriopintoja Sorbonnessa Pariisissa, opiskellut tanssia Salzburgin kokeellisessa tanssiakatemiassa (SEAD) ja hänellä on maisterintutkinto HZR-korkeakoulusta Berliinistä. Vuonna 2018 hän valmistui taiteen tohtoriksi Taideyliopistosta.

FIGURED

Kaksi hahmoa muovautuvat uudelleen liikkuen seinän edessä edestakaisin, leikaten, kääntäen, takaisin kelaten. Jatkuva sekasorto heijastuu heidän kehoillaan. Sheena McGrandlesin teoksessa FIGURED keskeisenä näyttämöelementtinä toimii seinä, joka on hänen töissään usein esiintyvä elementti. Seinä toimii esityksessä kuvaruutuna, näyttönä, taustakulissina, objektina sekä koreografisena elementtinä. Teoksen äänimaiseman muodostaa kokoelma erilaisia kerättyjä ääniä jääkaapista mielenosoitukseen. Äänet on muokattu samalla repeytyneellä ja leikatulla tavalla, joka luo täynnä kitkaa olevan äänimaiseman ja vahvistaa yksityiskohtia. Teoksen aika tuo esille monia kertomuksia peittäen niitä taas uudelleen. Epäloogisia suhteita muodostuu, hajoaa ja muodostuu uudelleen. Luvattomien tilanteiden sarja on kuin huviristeily, mutta yksityiskohtiin liittyvä pakkomielteisyys luo teokseen jopa perverssejä piirteitä. FIGURED perustuu rajatulle kymmenen sekunnin kehityskaarelle, joka muokataan ja hakkeroidaan yleisön edessä neljäksikymmeneksi minuutiksi. Teos, joka paljastaa jokapäiväisten eleiden keinotekoisuuden ja absurdiuden kääntämällä katseensa välitettyyn kehoon muodostaa monimutkaisia fyysisiä muodostelmia ja suorituksia. FIGURED jää kiinni yksityiskohtaan ja vaatii näkemään sen uudelleen ja uudelleen.

Sheena McGrandles

Sheena McGrandles on Pohjois-Irlannissa syntynyt tanssija ja koreografi. Hänellä on kanditutkinto Lontoon Laban-keskuksesta ja myöhemmin soolotanssin maisterintutkinto Berliinin taideyliopiston HZT-korkeakoulusta Studienstiftung des deutschen Volkes -säätiön myöntämällä apurahalla. McGrandles työskentelee teatterin, opetuksen sekä riippumattomien taide- ja kulttuuriprojektien parissa. Hänen tämänhetkinen työnsä tutkii epäloogisia läheisyyksiä sekä radikaaleja ajallisuuksia välineenä yksityiskohtaiselle liikkeen tutkimukselle ja liioittelevalle käsittelylle. Hän on työskennellyt useiden taiteilijoiden, kuten Eva Meyer-Keller, Isabelle Schad, Daniel Kok, Tove Sahlin, Zinzi Buchanan ja Claire Sobottken, kanssa. Taiteellisen työskentelynsä lisäksi hän on yksi neuehäute-projektitilan perustajajäsenistä. Siellä hän työskentelee uuden monialaisen yhteistyöalustan sekä -muotojen kehittämiseksi riippumattomalle kentälle Berliinissä. McGrandles elää ja työskentelee tällä hetkellä Berliinissä, Saksassa.

Elokuva: O Samba do Crioulo Doido: Ruler and Compass

Elokuva kertoo voimakkaasta kohtaamisesta kahden tanssijasukupolven välillä Salvadorin kaupungissa Bahissa O Samba do Crioulo Doido -teoksen välittämisprosessin yhteydessä. Alun perin Luiz de Abreun Brasiliassa vuonna 2004 luomasta tanssiteoksesta tuli monille yhteisöille ikoninen symboli. Tuolloin Brasiliassa vallitsi vielä yli kymmenen vuotta kestänyt utopistinen hulluus ja unelma demokratiasta. Myöhemmin asiat ovat muuttuneet, askelia on otettu eteenpäin, mutta monia myös taaksepäin. O Samba on pysynyt ajankohtaisena, nyt toisen mustan taiteilijan uudelleenluomana versiona. Taiteilijan, jolla on erilainen tausta ja kehollinen historia, mutta joka jakaa saman väkivaltaisen kolonialistisen menneisyyden sekä saman väkivaltaisen postkolonialistisen nykyisyyden. Elokuva kertoo myös oppimisesta, tiedon siirtämisestä kahden mustan kehon välillä sekä prosessin mahdollistavien kommunikaatiotapojen luomisesta. Se käsittelee perintöä sekä tarvetta luoda historiallisia merkkejä yhteisölle, jonka historia jatkuvasti pyritään pyyhkimään pois näkyvistä.

Elokuvan nimi tulee kuuluisan brasilialaisen laulajan ja säveltäjän Gilberto Gilin kappaleesta Aquele Abraço, jossa hän laulaa, että Bahian antoi hänelle viivoittimen ja kompassin (A Bahia já me deu régua e compasso). Tämä taianomainen ja erityinen paikka opetti hänelle, miten elää ja olla maailmassa. O Samba -teoksen siirtämisprosessi ja elokuvan tekeminen ovat tuoneet yhteen hienon ryhmän taiteilijoita, jotka kaikki luovat (luomme) omaa kertomustansa paeten siten yleistä ennalta määrättyä käsitystä historiasta. Bahiassa ryhmään liittyivät Jackeline Elesbão ja Pedro Ivo Santos, jotka ovat paitsi hienoja taiteilijoita myös Luiz de Abreun ystäviä. He olivat olleet myös osana teoksen ryhmäversiota vuonna 2005, mutta Pedro Ivo Santos teki teoksesta myös sooloversion vuonna 2017. He avustivat teoksen siirtämisen prosessissa ja toimivat de Abreun silminä lisäten teokseen myös oman kokemuksensa maailmasta.

O Samba do Crioulo Doido

Luiz de Abreun O Samba do Crioulo Doido -teoksen oli tarkoitus aloittaa tämän vuoden festivaali. Vuonna 2004 festivaalin taiteellinen johtaja näki teoksen ensimmäistä kertaa ja uudelleen luotuna versiona vuoden 2020 alussa. Vuosien varrella teos ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vaan tuntuu yhä valitettavan keskeiseltä. O Samba do Crioulo Doido -teoksessa Luiz de Abreu purkaa rodullistettuja identiteettejä tanssin keinoin. Radikaalissa sooloteoksessaan hän käyttää ainutlaatuista koreografista sanastoa, jolla hän uudelleen määrittelee kehollisen identiteetin kysymystä. de Abreun käyttämän kielen väkivaltaisuus muodostaa tärkeän lähestymistavan kysymyksiin dekolonisaatiosta, orjuuden perinnöstä ja nykyisistä vallan dynamiikoista. Alkuperäisen teoksen esitti sen tekijä Luiz de Abreu itse, nyt hänen tilallaan nähdään Calixto Neto. Erityisesti karnevaaliin liittyviä eksotismin ja erotismin väliin putoavia mustan kehon stereotypioita esittäessään, koreografi kääntää kliseen itseään vastaan pilkaten siten rasistista tietämättömyyttä. Esityksen voimalla de Abreu haluaa palauttaa objektivoidulle keholle siltä anastetun subjektiviteetin kaikkine siihen kuuluvine tunteineen, uskomuksineen ja ainutlaatuisuuksineen. Rajoja rikkovalla huumorilla varustettu teos on periksiantamaton kritiikki mustien alistettua asemaa kohtaan. Teoksessa tanssi toimii instrumenttina keholliselle vapautumiselle aseinaan miehisen alastomuuden ja kansallislipun epäsovelias käyttö. Teos on kuin huuto, joka palauttaa keholle sen subjektiuden.

Luiz de Abreu

Luiz de Abreu on esiintyjä-koreografi, joka syntyi Minas Geraisissa, Brasiliassa. Hän löysi tanssin 1960-luvulla afrobrasilialaisen umbanda-uskonnon rituaalien kautta. de Abreu valmistui Rio de Janeirossa sijaitsevasta Angle Vienna -tanssikoulusta ja hänellä on maisterintutkinto Uberlândian yliopistosta Brasilian Minas Geraisista. Hän on keskittynyt tutkimaan mustaan kehoon liitettyjä stereotypioita. Hänen tuotantoaan on esitetty niin Ranskassa, Saksassa, Portugaliassa, Kroatiassa, Kuubassa, Espanjassa kuin Brasiliassa, missä hän tällä hetkellä elää ja työskentelee.

Calixto Neto

Calixto Neto on brasilialainen tanssitaiteilija. Hän opiskeli teatteria Pernambucon liittovaltion yliopistossa, sekä tanssia Experimental Dance Group -ryhmän kanssa Recifessä Brasiliassa. Myöhemmin hän suoritti maisterin tutkinnon Montpellierin CCN-keskuksessa. Vuosien 2013 ja 2015 välillä hän loi oman soolonsa petites explosions sekä duon Pipoca yhteistyössä Bruno Freiren kanssa. Hän oli Lia Rodrigues -ryhmän jäsen vuosina 2007–2013 sekä on tanssinut muun muassa Mette Ingvartsenin, Anne Collodin ja Volmir Cordeiron teoksissa. Hän loi viimeisimmän soolonsa oh!rage vuonna 2018.

Talking in the Rain – An Entertaining Show about the Weather

Todellisuuden tutkimuskeskus (Helsinki, Suomi) ja Ferske Scener (Tromsø, Norja) yhteistyössä Western Norway Research Institute:n kanssa:
Talking in the Rain – An Entertaining Show about the Weather

Onko mahdollista oppia tuntemaan sää jossain missä ei ole itse läsnä.
Onko mahdollista oppia tuntemaan tulevaisuuden sää.
Onko mahdollista tuntea se miten toiset tuntevat sään.
Mistä oikeastaan puhutaan, kun puhutaan säästä.

Talking in the Rain – An Entertaining Show about the Weather on etänä tapahtuva esitys, jossa sää menee ihon alle. Teoksessa löydämme yhdessä tapoja olla kehollisia ja luoda jaettuja tiloja, vaikka emme ikinä tapaakaan fyysisesti samassa paikassa. Esitys tapahtuu puhelimessasi, ympärilläsi, postipaketissa sekä yhteisessä virtuaalisessa tilassa, jossa märät jalat, musta hiili ja voimakas tuuli keskeyttävät hyvänmielen talk shown. Esitys haluaa saada yleisön tuntemaan sen, mitä ihmiset kokevat, kun he puhuvat säästä ja ilmastonmuutoksesta. Teoksen ajatus on yksinkertainen: ihmiset ovat suhteessa säähän hyvin henkilökohtaisella ja kehollisella tasolla, kun taas heidän suhteensa ilmastoon on usein hyvin älyllinen ja abstrakti. Säästä keskustelu on sosiaalisesti täysin harmitonta. Toisaalta ilmastosta, puhumattakaan ilmastokriisistä, keskustelu on kuin astumista ennalta määrättyjen poliittisten mielipiteiden taistelukentälle. Esitys pyrkii puhumaan tästä kaikesta; harmittomuudesta sekä taistelukentästä, sekä luomaan tilan innostumiselle, väärille tulkinnoille ja naurulle, samalla kun tuuli tekee vaikeaksi kuulla mitä toiset sanovat.

Talking in the Rain – An Entertaining Show about the Weather on sarja kontekstisidonnaisia esityksiä, kohtaamisia yleisön sekä erilaisten sääolojen kanssa. Tähän asti esityksiä on nähty Norjan Hammerfestissa ja Sogndalissa ja nyt Helsingissä, Suomessa.

Todellisuuden tutkimuskeskus (TTK)

Vuonna 2001 perustettu Todellisuuden tutkimuskeskus on esityksellisiin seikkailuihin keskittynyt taiteilijoiden kollektiivi, jonka jäsenet jakavat pyrkimyksen havainnoida, asettaa kyseenalaiseksi ja uusintaa todellisuutta luomalla esityksiä. Suurin osa heidän esityksistään tapahtuu perinteisten taidetilojen ulkopuolella. Poikkeukselliset olot vaativat erityistä katsojan hoitamista – vuosien varrella ryhmästä on tullut yleisösuhteen ammattilaisia, joiden toiminnan keskipisteenä on yleisön kokemus. Todellisuuden tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä. www.todellisuus.fi

Ferske Scener (FS)

Ferske Scener luo kontekstisidonnaisia esityksiä, jotka sävähdyttävät, haastavat, esittävät kysymyksiä ja viihdyttävät yleisöä provokaation ja naurun kautta. Taiteellinen lähestymistapa muokkautuu jokaisen projektin mukana ja jokaisen esityksen kehittely nojaa työryhmän kokemukseen ja raikkaisiin ideoihin. Arktisen alueen konfliktit sekä kulttuuriin, etnisyyteen, luontoon ja yhteiskuntaan liittyvät kohtaamiset luovat kehykset esityksille, joissa yhdistyy saamen, suomen, norjan ja englannin kielet. Ferske Scener sijaitsee Tromsøssa, Norjassa. www.ferskescener.no

Western Norway Research Institute (WNRI)

Western Norway Research Institute (Vestlandsforsking) on vuonna 1985 perustettu kansainvälinen tutkimusinstituutti, joka sijaitsee länsi-Norjassa, Sogndalissa. Instituutti vastaa projektin tiede- ja tutkimusosiosta. Instituutin tutkija Ragnhild Freng Dale on osa Talking in the Rain -esityksen tiimiä. https://vestforsk.no/en

TAITEILIJAT 

Maria Oiva (Todellisuuden tutkimuskeskus, projektin taiteellinen johtaja) on esitystaiteilija, joka työskentelee laaja-alaisesti esittävän taiteen kentällä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Hän työskentelee tuoreiden teosmuotojen ja -konseptien parissa, jotka muovaavat katsomista ja katsojapositiota uusiksi. Oivalla on pitkä kokemus esityksistä joissa katsojan kehollinen kokeminen on keskiössä. Vuodesta 2015 hän on kehittänyt digitaalisen näyttämön konseptia ja tästä työstä hänet palkittiin TINFO-palkinnolla 2019. Hänen työskentelynsä eettinen ohjenuora on työskentely kohti teknologian ja taiteen liittoa, jossa valjastetaan digitaalisuus esittäviin taiteisiin uusien esityskonseptien kautta ja tuotetaan mahdollisia muutoksia tulevaisuuteen ja elämään.

Kristina Junttila (Ferske Scener, projektin taiteellinen johtaja) on esitystaiteilija ja ohjaaja. Hän on erityisen kiinnostunut uusista esitysmuodoista ja siitä millä tavoin yleisöt voivat osallistua esitykseen. www.kristinajunttila.com.

Kristin Eriksen Bjørn (Ferske Scener) on dramaturgi, kirjailija ja ohjaaja, jolla on pitkä kokemus käsikirjoittamisesta esittävien taiteiden parissa. Hän kirjoittaa myös novelleja, artikkeleita ja esseitä.

Bernt Bjørn (Ferske Scener) on toiminut 35 vuotta näyttelijänä teatterissa ja elokuvissa. Hän on myös työskennellyt managerina ja tuottajana riippumattomille teatteriryhmille sekä festivaaleille kuten Vårscenefest and Scenetextivalen.

Jussi Salminen (Todellisuuden tutkimuskeskus) on näyttelijä (FIA) ja esitystaiteilija, joka työskentelee ritualistisen ja esityksellisen toiminnan rajamaastoissa.

Topi Kohonen on näyttelijä (FIA), teatteritaiteen maisteri (Näty 2014) ja esiintyjä. Hän työskentelee laaja-alaisesti esittävien taiteiden parissa. Näyttelijänä Kohonen on työskennellyt kiinnitettynä näyttelijänä ja freelancerina eri puolilla Suomea – teattereissa, elokuvissa, televisiossa sekä ääninäyttelijänä.

Ragnhild Freng Dale (Western Norway Research Institute) on napaseutututkimuksen tohtori Scott Polar Research Institute:ssa, Cambridgen yliopistossa. Dale työskentelee myös esitystaiteen konteksteissa ympäristö-, ilmasto- ja yhteiskuntateemojen parissa sekä toimii esityskriitikkona.

Salla Salin (vierailija) on suomalainen taiteilija, joka työskentelee taiteen vapaalla kentällä kuva-, esitys- ja esittävän taiteen parissa. Hänen eri muodoin ja medioin toteutuvien teostensa lähtökohtana toimivat usein tilalliset kysymykset todellisuuden kerroksellisuudesta. Salinin töitä on ollut laajalti esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä sekä eri esitystiloissa niin koti- kuin ulkomaillakin.