Antonia Baehrin ja Latifa Laâbissin projekti Nadia Lauron visuaalisessa installaatiossa.

Kaksi simpanssihahmoa valtaavat limusiinin sisustaa muistuttavan tukikohdan koreografi Antonia Baehrin ja Latifa Laâbissin teoksessa Consul and Meshie. Kuvataiteilija ja lavastaja Nadia Lauron suunnittelema installaatio muodostaa oman itsenäisen taideteoksensa, jonka nämä kaksi karvaista, epäsiveellistä ja nenäkästä apinaa ottavat haltuunsa esityksen ajaksi. Katsojat kutsutaan olemaan osa maisemaa, istumaan tai makaamaan lattialle tilaan levittäytyvän menopelin vieressä. Consul ja Meshie ovat kaksi historiallisesti dokumentoitua apinaa, jotka elivät 1900-luvun alussa ja jotka kasvatettiin kuin ihmiset. Apinoita, etenkin ihmisapinoita, pidetään “lähes ihmisinä” ja tämä “lähes” tekee heistä usein heijastuspinnan sille, miten ihmiset kokevat inhimillisyyden toisissaan. Käyttäessään näiden kahden apinan hahmoa, esitys ei kuitenkaan pyri elämänkerrallisuuteen. Sen sijaan hahmot ovat hybridejä ja outoja rakennelmia yhdistettynä runollisiin, antropologisiin ja poliittisiin viittauksiin, jotka luovat omaa tarinaansa. Esitys tutkii luonnon ja kulttuurin suhdetta, kesyttämisen ajatusta sekä marginaalisuuden kysymystä. Donna Harawayn tutkimus feminismin ja apinan tai gorillan hahmon suhteesta on toiminut yhtenä teoksen inspiraationlähteenä. “Consul Baehr” js “Meshie Laâbissi” esittävät hybridejä hahmoja, jotka tutkivat määrittelyyn liittyvää väkivaltaa sekä luovat kaaosta luonnon ja kulttuurin, miehen ja naisen sekä itsen ja toisen kategorioihin.

Antonia Baehr

Esiintyjä, elokuvantekijä, kuvataiteilija ja koreografi Antonia Baehr on kiinnostunut ihmisen ja eläimen vastakkainasettelusta, sekä esityksellisen tilan elementeistä. Koreografina hän liikkuu jokapäiväisen fiktion ja teatterin maastossa, työskennellen ihmisyyden määrittelyn reunoilla – asettaen meidät nautinnolliseen kriittiseen katsojapositioon. Koreografisen näkökulman lisäksi, Baehr on kiinnostunut säännöistä ja laeista, jotka yhteiskunta asettaa kehoille, tehdäkseen niistä tunnistettavia ja ymmärrettäviä. Baehr on työskennellyt yhdessä useiden taiteilijoiden kanssa, kuten Neo Hülcker, Pauline Boudry, Renate Lorenz sekä muiden roolien vaihtamisesta kiinnostuneiden tekijöiden kanssa. Projektista toiseen jokainen taiteilija on joko fasilitoija tai vieras. Antonia Baehrin teos LAUGH esitettiin vuoden 2009 Liikkeellä marraskuussa –festivaalin ohjelmistossa.

Latifa Laâbissi

Sekoittaen genrejä ja muotoja uudelleen määritellen, Latifa Laâbissi tuo lavalle erityisiä kameran ulkopuolisten hahmojen ja äänten tasoja. Äänen ja kasvojen käyttäminen merkitysten välittämiseen tulevat hyvin esille esityksissä Self-portrait camouflage (2006) ja Loredreamsong (2010). Jatkaen työtään arkistojen parissa, Laâbissi loi vuonna 2012 teokset Écran somnambule ja La part du rite, jotka perustuivat 1920-luvun saksalaisiin tansseihin. Vuonna 2016 lavastaja Nadia Lauron kanssa yhteistyössä syntynyt Pourvu qu’on ait l’ivresse sisältää maisemia ja kuvia, joissa esiintyy ylimääräinen, hirviömäinen, kaunis, satunnainen, huvittava ja pelottava. Vuodesta 2011 lähtien Laâbissi on toiminut taiteellisena johtajana Extension Sauvage -ohjelmassa, joka on koulutuksellinen ohjelma Brittanyn maaseudulla. Vuonna 2016 Les Laboratoires d’Aubervilliers ja Les presses du réel julkaisivat hänen koko uraansa käsittelevän monografian. Vuonna 2018 hän loi teoksen Consul & Meshie yhdessä Antonia Baehrin kanssa Nadia Lauron luoman visuaalisen installaation sisällä. He työskentelivät yhdessä myös vuonna 2019 Pauline Boudryn ja Renate Lorenzin Moving Backwards -videossa, joka oli esillä 58. Venetsian biennalen Sveitsin pavilijongissa. Kesällä 2019 Marseillen festivaaleilla sai ensi-iltansa teos White Dog, joka on koreografia neljälle esiintyjälle. Vuoteen 2019 asti Laâbissi toimi Grenoblessa sijaitsevan CCN2 – Centre chorégraphique national -tanssikoulun sekä Triangle – scène conventionnée danse à Rennes taiteilijana.

Nadia Lauro

Nadia Lauro on kuvataiteilija ja lavastaja. Hän on tehnyt lavastuksia, luonut ympäristöjä ja visuaalisia installaatioita, joissa on suurta dramaturgista voimaa ja siten ne luovat uusia tapoja nähdä ja olla yhdessä. Lauro on työskennellyt seuraavien kansainvälisten koreografien ja esiintyjien kanssa: Vera Mantero, Benoît Lachambre, Emmanuelle Huynh, Fanny de Chaillé, Alain Buffard, Antonija Livingstone, Latifa Laâbissi, Jonathan Capdevielle, Laeticia Dosh ja Jennifer Lacey, jonka kanssa hän on tehnyt yhdessä monia projekteja. Lauro on kehittänyt käsikirjoitettuja ympäristöjä museoihin, teattereihin ja taidegallerioihin Euroopassa, Japanissa ja Koreassa.