Disney-elokuvat ja -teemapuistot ovat luoneet Lumikin satuhahmosta onnellisen tytön ruumiillistuman. Teemapuistojen kävijät Los Angelesista Hong Kongiin ovat yhä uudelleen lumoutuneita vilkuttavasta ja hymyilevästä prinsessasta. Koreografi Eisa Jocson tarkastelee tätä näennäisen universaalia onnellisuuden esitystä aivan erityisestä näkökulmasta: Disneyland Hong Kong on yksi filippiiniläistanssijoiden merkittävimmistä työnantajista, mutta ihonvärinsä vuoksi heidät palkataan vain nimettömiin, avustaviin rooleihin.

Yhdessä esitystaiteilija Russ Ligtasin kanssa Eisa Jocson on kaapannut Lumikin fyysisen hahmon ja puhetavan, ja luonut satuprinsessasta identiteettien leikkikentän. Matkimisen ja toisintamisen keinoin he uudelleenkirjoittavat viihdeteollisuuden valmiita narratiiveja ja turmelevat tätä suljettua maailmaa kehoillaan.

Edellisten sooloteostensa tavoin Jocson tarkastelee tässä teoksessa tunnetyön kehollistumista sekä rodullisten ja sukupuoli-identiteettien rakentumista.

Eisa Jocson

Eisa Jocson on nykytanssikoreografi ja tanssija Filippiineiltä. Hänen taustansa on baletissa, mutta hän on opiskellut kuvataiteita ja voittanut tankotanssimestaruuden Manilassa vuonna 2010.

Työssään Jocson työskentelee sellaisten käsitteiden kuin ’seksi’, ’tunnetyö’, ’muuttoliike’ ja ’kehollisuus’ ristiinkytkentöjen parissa, esimerkiksi tutkimalla tankotanssin ekonomiaa. Hän on myös opetellut hypermaskuliinisen ja eroottisen machotanssin, jota harjoitetaan Filippiinien gay-baareissa, sekä heittäytynyt rooliinsa filippiiniläisenä baariemäntänä, joka geishaksi pukeutuneena tarjoaa japanilaisissa yökerhoissa heijastuspinnan feminiinisyydelle ja seksuaaliselle halulle.

Princess on Jocsonin ensimmäinen duetto ja osa HAPPYLAND-sarjaa. Kolmeosainen teossarja tarkastelee onnellisuuden performanssia ja siihen liittyvää työtä osana globaalin viihdeteollisuuden fantasiatuotantoa.

Media

Q & A: Eisa Jocson (Ruskeat Tytöt, 6.11.2018)

Söpö Lumikki ei jaksa enää miellyttää ja onni alkaa pahasti säröillä – filippiiniläisen Eisa Jocsonin tanssiteos viihdyttää ja karmaisee (Helsingin Sanomat, 10.11.2018)