The Birthday party in/of the Goddess called Apycalypso (työnimi) on esityslaboratorio ja työstövaiheessa oleva projekti. Neljä taiteilijaa ja uteliasta mieltä erilaisista tanssikulttuurisista taustoista kokoontuvat Helsinkiin työskentelemään yhdeksi viikoksi. Viikon viimeisenä päivänä, synkkänä ja epäonnisena PERJANTAINA 13. marraskuuta (varmasti harmain päivä ikinä), tuomiopäivän taiteilijat jakavat prosessiaan avoimessa studiossa neljän tunnin mittaisessa esityskokeilussa. Esitys sisältää taiteellisesti fasilitoidun avoimen keskustelun yleisön kanssa. Tervetuloa mukaan juhlaan!
Apocalypso pitää syntymäpäiväjuhlat maailmanlopun hetkellä. Ihmiset kokoontuvat syömään kakkua samalla, kun kaikki heidän ympärillään romahtaa. Ja he nauravat, he itkevät ja kiistelevät tanssiessaan.
Jatkuvaa epäonnistumista ja outoja katastrofeja. Epäonnistumme menestyksekkään tarinan kertomisessa, sen, jota kaikki rakastavat kuunnella, epäonnistumme juhlinnassa. Latautua, monistaa, viivästyä… kysyä: mitä tulee esiin? Jos ajan ja tilan infrastruktuurit tuhoutuisivat, voisimmeko ymmärtää toisiamme, tiedostaen, että tietomme koostuu palasista? Jäätyneitä kuvia ja päällekkäisiä totuuksia ja näkökulmia, ole kärsivällinen. Sinä et puhu minun kieltäni, enkä minä puhu sinun kieltäsi. Eikö siinä piile runouden ja kielen kääntämisen kauneus?
On toistettu liian monta kertaa, että maailmanloppu tulee. Maailma oli, on, ja tulee aina olemaan tuomittu, ja sinulla pitäisi olla pakosuunnitelma jo valmiina!
Synnyin tuomiopäivänä 12.12.2000. Tekoälyekstraktivismin, ilmastokriisin, vedenpuutteen, asuntopulan, siirtolaisuuden, lukuisten sotien, fasismin nousun, rakenteiden tuhoutumisen, kansanmurhien, avustusleikkausten, militarisaation, sensuurin, riistoturismin, talouskolonialismin, nälänhädän keskellä… Olin siis epätoivoinen ja kysyin: ”Minne minun pitäisi mennä pysyäkseni hengissä? Pidän Suomesta, voisin ehkä muuttaa sinne?” Tekoäly vastasi: ”Ehkei sinun kannattaisi harkita Suomea…”
Onko tämä elokuvaa vai onko tämä totta? Mitä jos toisen maailmanloppu on toisen vapaus?
Choreographic Convention reiteillä 8, 9, 10, 13
Elena Faki on kreikkalainen performanssitaiteilija, joka työskentelee Berliinissä. Hänen taustansa ulottuu eri aloille ja taiteellisessa praktiikassaan hän tutkii mediaa ja kehollisuutta. Hän työskentelee improvisaation, somaattisen havainnon ja autofiktiivisten narratiivien kanssa tutkien, kuinka historialliset ja poliittiset viitekehykset muovaavat kehoa ja sen mahdollisuuksia. Hänen praktiikkansa käsittelee poliittista ruumista, rituaaleja ja kollektiivisia kuvittelemisen ja yhdessäolon muotoja, kysyen, kuinka ne voivat vahvistaa tai häiritä olemassa olevia rakenteita. Ele viimeistelee opintojaan Berliinin HZT -yliopistossa BA Dance, Context, Choreography -ohjelmassa.
Monia Leo Kimara Penttinen on Helsingissä toimiva tanssi- ja performanssitaiteilija. Häntä vetävät puoleensa paljaus, läpinäkyvyys, autofiktio sekä aitouden ja epäaitouden kysymysten kanssa leikittely. Hän ymmärtää taiteilijan roolin ennakkoajattelijana, ehdottajana ja kokeilijana. Hän käyttää videokuvaa ja kuvatun materiaalin äärelle palaamista pohdinnan työkaluna. Hän on valmistumassa Teatterikorkeakoulun Live Art and Performance Studies -maisteriohjelmasta. Hänen tutkimuksensa keskittyy työväenluokan ja marginalisoituihin historioihin sekä paradokseihin, jotka ovat läsnä näiden historioiden esittämisessä autobiografisen videoarkiston kautta.
Saeed Asadsangabi on Berliinissä asuva iranilainen nykytanssija ja koreografi. Hänen työnsä yhdistää teatterin, tarinankerronnan ja rituaalin, joiden kautta hän tutkii etiikkaa, identiteettiä sekä ruumin ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Hän saa inspiraatiota iranilaisen kulttuurin perinteistä ja improvisatorisista harjoitteista, ja luo esityksiä, jotka muuntavat filosofisia kysymyksiä saavutettaviksi, kehollisiksi kokemuksiksi. Saeed viimeistelee parhaillaan opintojaan Berliinin HZT -ylioipistossa BA Dance, Context, Choreography -ohjelmassa ja työstää teoksia, joissa nykyesitys yhdistyy iranilaiseen kulttuuriperimään ja spekulatiivisiin tulevaisuuksiin.
Vivian WONG Wing Lam on Hong Kongissa syntynyt taitelija, joka työskentelee Helsingin ja Hong Kongin välillä performanssin, liikkuvan kuvan ja julkisen taiteen parissa. Mikronarratiivien hienovarasuutta ja niiden kantamaa voimaa lähestyen hänen teoksensa tarkastelevat kehoa kenttänä ja symbolina, joka sekä kantaa että vastustaa yhteiskunnallisia afasian tiloja. Hän on valmistunut Hongkongin yliopistosta taiteiden kandidaatiksi, ja suorittaa parhaillaan maisterin opintoja Live Art and Performance Studies -ohjelmassa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. Wongin teoksia ovat näyttäneet mm. Caisa galleria (Helsinki, 2025), Home Village (Taipei, 2024), Miami Art Society (Yhdysvallat, 2024), Magazzino 26 (Italia, 2024), Mooroom (Hong Kong, 2025), HART Haus (Hong Kong 2022) ja Tomorrow Maybe (Hong Kong 2022).