Tanssi-improooo!

Liisa Pentti +Co järjestää Oodin Maijansalissa lauantaina 16.11.2024 klo 12-18 kaikille avoimen ja ilmaisen tanssi-ja musiikki-improvisaatiopäivän. Tapahtumassa pidetään työpajat musiikki- ja tanssi-improvisaatiosta ja nähdään esityksiä sekä nuorilta tekijöiltä että vanhoilta konkareilta tanssin ja musiikin saralta. Esiintyjäjoukko koostuu yhdestätoista kansainvälisesti työskentelevästä tanssijasta ja muusikosta.  

Aikataulu:

Klo 12 musiikki-improvisaatiotyöpaja
Klo 13 tanssi-improvisaatiotyöpaja
Klo 14.30-18.00 esitykset 

Järjestäjä: Liisa Pentti +Co yhteistyössä Liikkeellä marraskuussa -festivaalin kanssa, osana ​Focus on the Local Landscape – Paikallisjälkiä -ohjelmaa.

Liisa Pentti +Co on vuonna 2000 perustettu helsinkiläinen tanssiryhmä, jonka taiteellinen profiili sijoittuu tanssin, esitystaiteen ja nykyteatterin kansainväliseen kenttään. Liisa Pentti +Co:n työskentelyä leimaa kokeellisuus ja uusien ilmaisumuotojen etsiminen. Mielikuvitus, yhteisöllisyys sekä tietoisuus taiteen ja yhteiskunnallisten suhteiden välisestä vuoropuhelusta ovat tanssiryhmän taiteellisen sisällön ajavia voimia. Ryhmän työskentelyn ytimessä on koreografi Liisa Pentin omaääninen ajattelu. Hänen teostensa lähtökohdat ovat usein nimeämättömässä, yössä ja unissa – siinä mitä arki ei tavoita. 

Tärkeä osa ryhmän toimintaa ovat opetus- ja kurssitoiminta, kesäresidenssit, erilaiset tanssitaiteen tapahtumat ja seminaarit sekä artikkelit. Liisa Pentti on vuodesta 2015 lähtien opettanut autismikirjon nuorten tanssiryhmiä, ja toteuttanut heidän kanssaan kaksi esitystä.  

A cloud and its shadow

Vuonna 1971 eräs taiteilija kiinnitti maapähkinän gallerian seinään. Maapähkinän varjo muodosti seinälle pilven ääriviivat, ja teos sai nimen ”Cloud and Shadow”. Joka kerta, kun pidän maapähkinän kuorta kädessäni, muistan tämän runollisen eleen. Synnyin vuonna 1985. Onko muistossani tästä esityksestä mitään todellista?

Teoksella ja muistilla on yksi yhteinen piirre: epätäydellisyys. Molemmat ovat epäonnisia yrityksiä etsiä alkuperäistä, joka ei ole enää saavutettavissa. Molemmat käyttävät usein vihjeitä alkuperäisen tapahtuman muistamiseksi. Tänä vuonna Liikkeellä marraskuussa -festivaalin puitteissa Todellisuuden Tutkimuskeskus (TTK) tutkii esityksen, dokumentaation, todellisuuden ja muistin välistä suhdetta.

TTK:n jäsenet, taiteilijat Emma Fält ja Alina Sakko, on kutsuttu muistamaan kaksi teosta vuoden 2022 Liikkeellä marraskuussa -festivaalin ohjelmistosta ilman, että he ovat nähneet niitä: Tuomas Laitisen Audience Body sekä Matilda Aaltosen ja Veli Lehtovaaran Performing Animalities – A Praxis. Onko mahdollista muistaa teos kokematta sitä?

”A cloud and its shadow” on kolmen pysähdyksen matka, joka palaa eri tapoihin ja paikkoihin, joissa kunkin esityksen muisto voi tuoda meidät yhteen festivaalin aikana: Alinan johdolla käsitellään Performing Animalities – A Praxis -teosta ja Emman johdolla syvennytään teokseen Audience Body.

Huom: ”Cloud and Shadow” oli Marina Abramovicin teos näyttelystä ”Little things”. 

Tapahtuma on osa Focus on the Local Landscape – Paikallisjälkiä -ohjelmaa Liikkeellä marraskuussa -festivaalin kehyksessä.

Aikataulu:

Alina Sakko klo 11.15, Sörnäisten metroasema

Emma Fält klo 14.00, Kallion kirjasto

Todellisuuden Tutkimuskeskus (TTK) on perustettu vuonna 2001. TTK on Helsingissä toimiva taiteilijakollektiivi, jolla on yhteinen pyrkimys tarkkailla, kyseenalaistaa ja uudistaa todellisuutta esitystaiteen kautta. TTK:lle taide avaa todellisuuden spektriä. Esitykset ovat sekä tutkimuksen työkalu että lopputulos. TTK tuottaa joka vuosi useita projekteja, jotka haastavat ja laajentavat paitsi vallitsevaa todellisuuskäsitystä, myös esitystaiteen rajoja ja määritelmiä. 

Emma Vilina Fält on monialainen taiteilija, joka työskentelee moninaisten vaihtuvien ryhmien kanssa piirroksen, installaatioiden, esityksen ja osallistavien työskentelytapojen parissa. Fält on kiinnostunut kuuntelemisesta, kontaktista ja yhdessä tekemisestä, joita pohtii piirroksen ja dialogin keinoin. Fält on inspiroitunut kehoista, kehojen rajoista ja tavoista luoda yhteys maailmaan. Hän tutkii erilaisia tapoja ajatella, tehdä ja esittää piirros, sekä tutkia todellisuutta sen tekojen kautta. 

Alina Sakko on tanssitaiteilija, joka työssään tutkii nykytanssin saavutettavuutta kokemuksellisilla ja konseptuaalisilla tasoilla.  Hän pyrkii koreografisessa työssään ja esiintyjäntyöllisessä praktiikassaan jakamaan kehollista läsnäolon kokemusta. Hän tanssii konkretian ja abstraktin välillä, vieraillen tunnistettavassa kuvastossa ja runollisessa maastossa, spektaakkelin elementeillä leikkien. Hän on kiinnostunut kinesteettisesta empatiasta dialogin mahdollisuutena. 

IL FAUX

Calixto Neto palaa Liikkeellä marraskuussa -festivaalille uusimmalla soolollaan IL FAUX. Teoksen lähtökohtana toimii Ta-Nehisi Coatesin kirja Between the World and Me, jossa Coates kirjoittaa kirjeen 15-vuotiaalle pojalleen varoittaakseen häntä uhista, joita maailma pitää sisällään hänen Pohjois-Amerikassa kasvavalle mustalle keholleen. Nämä uhat jokapäiväisessä todellisuudessa ohjasivat Neton luomaan teoksen IL FAUX 

Mitkä kehot ovat jatkuvasti katoamisen partaalla? IL FAUX tutkii pelon välittymistä ja kehon ehdollistamista selviytymisen kielelle, sekä tarkastelee mahdollisuutta kumota mustille kehoille annettuja yhteiskunnallisia rooleja. Esitys navigoi dissosiatiivisten menetelmien, kuten manipuloinnin, riistämisen ja pirstoutumisen läpi ja käyttää vatsastapuhumista elementtinä kehon hallinnan ja sen tyhjyyden paljastamisen välisessä kahtiajaossa. 

IL FAUX keskittyy kuvastoon, muuntaen ja vääristäen mustia kehoja määritteleviä sosiaalisia representaatioita. Nämä gifien ja meemien kaltaiset toistuvat kuvat muodostavat yhteiskunnallisten roolien kuvitteellisen vankilan. Manipuloimalla näitä visuaalisia kuvia teos tarjoaa käänteisen kommentaarin kehon rajoittamisesta. 

”Dance for a dispossessed body.  
Illusion-confusion feat. power-resistance.  
Dispossession meets fiction meets state violence.  
meets meat.   
meets flesh.  
Creation as manipulation.  
Smile like you like it, say hello to the guests.  
Applause! A round of applause!  
Everything you see is real”   

 – Calixto Neto 

Brasilian Recifestä kotoisin oleva Calixto Neto on asunut Ranskassa vuodesta 2013 lähtien. Hän opiskeli teatteria Pernambucon liittovaltion yliopistossa ja tanssia Grupo Experimental de Dançan johdolla. Myöhemmin hän suoritti koreografian maisterin tutkinnon CCN de Montpellierissä. Lia Rodriguesin ryhmän entinen jäsen Neto on esiintynyt Ève Magotin, Anne Collodin, Mette Ingvartsenin ja Luiz de Abreun kanssa ja herättänyt Abreun teoksen O Samba do Crioulo Doidon henkiin vuonna 2020. Hän perusti oman ryhmänsä VOAn Julie Le Gallin kanssa vuonna 2021. Calixto on tällä hetkellä residenssitaiteilija Points Communs – Nouvelle Scène Nationale de Cergy-Pontoisessa. 

Calixto Neton esitys Feijoada oli osa Liikkeellä marraskuussa -festivaalin ohjelmistoa vuonna 2022 ja Luiz de Abreaun O Samba do Crioulo Doido avasi festivaalin vuonna 2020. 

Audience Club

Liity Audience Clubiin Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla

Liikkeellä marraskuussa -festivaali kutsuu taiteen ystävät, uteliaat teatterikävijät sekä tanssin ja esitystaiteen ammattilaiset mukaan Audience Clubiin vuoden 2024 festivaalin kehykseen.
Haluatko keskustella näyttämöllä tai julkisissa tiloissa näkemistäsi tanssi- ja teatteriesityksistä? Tunnetko olosi inspiroituneeksi tai ärsyyntyneeksi, innostuneeksi tai hämmentyneeksi nykytanssista ja esityksistä, mutta et löydä paikkaa, jossa voisit ilmaista mielipiteitä, esittää kysymyksiä ja vaihtaa ajatuksia? Haluaisitko saada sanaston, viitekehyksen tai yhteisön, jossa voit jakaa kokemuksiasi katsojana? Siinä tapauksessa Audience Club on sinua varten.

Mikä on Audience Club?

Audience Club on osallistava formaatti, joka kutsuu festivaalin vierailijat syventämään ymmärrystään tanssitaiteesta suhteessa ajankohtaisiin nykymaailman kysymyksiin. Se tarjoaa mahdollisuuden oppia lisää tanssin ja esitystaiteen kielestä, vahvistaa itsevarmuutta kysymysten ja mielipiteiden ilmaisemisessa, kokoaa yhteisön keskusteluja varten sekä uppoutuu syvemmälle tämän vuoden festivaaliohjelmistoon.
Tanssitutkija ja fasilitaattori Anna Kozonina ohjaa 10-15 henkilön ryhmää, Audience Clubin jäseniä katsomaan yhdessä festivaalin esityksiä, tutkimaan tanssiin ja taideteoriaan liittyviä käsitteitä miniluentojen kautta ja kokeilemaan erilaisia tapoja keskustella festivaalin teoksista syvällisellä ja mukaansatempaavalla tavalla.
Audience Clubin tavoitteena on laajentaa osallistujien ymmärrystä nykytanssin kentästä ja sen moninaisista kosketuspisteistä yksityiseen ja yhteiskunnalliseen elämään sekä auttaa rakentamaan itsevarmuutta taiteen herättämien ajatusten ja tunteiden ilmaisemisessa. Audience Club pyrkii tasapainottamaan asiantuntemuksen ja katsojien emotionaaliset reaktiot sekä luomaan hedelmällisiä yhteyksiä tunteiden ja esitystaiteen kritiikin välille.

Audience Club -teema

Tämän Audience Clubin teema on ”Olemme toistemme muokkaamia: läheisyys, väkivalta, rakkaus ja muodonmuutokset.”
Kokemalla festivaalin teoksia käsittelemme muun muassa:

  • Miten taiteelliset valinnat avaavat tiloja katsojille merkitysten ja tulkintojen luomiseen?
  • Miten tanssin ja koreografian käytännöt haastavat autonomisen ja omavaraisen kehon käsitteet?
  • Miten identiteettikysymykset heijastuvat tanssi- ja esitystaiteen genrejen välille?
  • Miten voimme luoda oman identiteettimme tanssin ja esitystaiteen kautta?
  • Ja miten kehon paljastaminen, haavoittuvuus ja kyky muuttua voivat (tai eivät voi) toimia voimaantumisen ja vastarinnan välineinä?

Jokainen ohjelmiston teos toimii lähtökohtana, jonka kautta syvennymme näihin kysymyksiin eri keskusteluformaattien avulla. Ohjelmiston lopussa osallistujilla on käsitteitä, joiden avulla he voivat puhua esityksistä sekä parantaa itsevarmuuttaan ajatuksiensa ilmaisemisessa.

Kenelle Audience Club on tarkoitettu?

Audience Club toivottaa tervetulleeksi kaikki yli 18-vuotiaat tanssin, teatterin ja taiteen ystävät. Taiteilijat, kulttuurialan ammattilaiset sekä henkilöt, joilla ei ole aiempaa kokemusta esitystaiteesta, voivat osallistua tasavertaisesti. Kurssi on suunniteltu yksilöllisesti festivaalin ohjelmistoon ja se ottaa huomioon ainutlaatuisen ryhmäkokoonpanon.

Ohjelma

1. tapaaminen 7.11

• 18:00. TERVETULOA: Esittelyt, taustatiedot, odotukset, vinkit

• 20:00. TEOS: Ligia LewisA Plot / A Scandal

2. tapaaminen 8.11

• 16:30. TEOS: Pontus PetterssonPancor Poetics

• 18:00. TEOS: Mette Edvardsen – LIVRE D’IMAGES SANS IMAGES

• 19:30. JÄLKIKESKUSTELU: Läheisyys, empatia ja toistensa kehojen asuttaminen

3. tapaaminen  9.11

• 15:00. TEOS: Tiziano CruzSoliloquio ((I woke up and hit my head against the wall)

• 17:00. TEOS: Ola MaciejewskaThe Second Body

• 18:00. JÄLKIKESKUSTELU: Yksin, muttei yksinäinen. Yhteisten katastrofien käsittely henkilökohtaisten tarinoiden kautta

4. tapaaminen 11.11

• 17:30. ENNEN ESITYSTÄ/LUENTO: Jaksaa vai luovuttaa? Kestävyys, sinnikkyys ja rajat elämässä, urheilussa ja esityksessä

• 19:00. TEOS: Milla KoistinenGRIT (for what it’s worth)

5. tapaaminen 12.11

• 17:00. GUESTS Patricia Scalco & María Villa Largacha: Odotusten käsittely: mielikuvitus poliittisena tilana

• 19:00. TEOS: Rébecca ChaillonWhitewashing

6. tapaaminen 13.11

• 17:45. ENNEN ESITYSTÄ/LUENTO: Nukkeja, nautintoja ja huumoria

• 19:00. TEOS: Cade & MacAskillThe Making of Pinocchio

• 20:30. OHJATTU KESKUSTELU

7. tapaaminen 15.11

• 17:00. TEOS: Tiran Willemseblackmilk

• 18:00. OHJATTU KESKUSTELU

8. tapaaminen 16.11

• 14:00. TEOS: Stina Nyberg – Skvallret (The Gossip)

• 15:00. KÄVELY JA KESKUSTELU: Muiden lajien kohtaaminen kaupungissa tanssin kautta + ILLALLINEN

• 18:00. TEOS: Calixto NetoIL FAUX

• 19:00. JÄLKIKESKUSTELU: Kehot vaarassa vs. kehot ottamassa riskejä

9. tapaaminen 17.11

• 15:00 AUDIENCE CLUBIN PÄÄTÖS: Kokemusten jakaminen, palautteet, vinkit tuleviin tanssi- ja teatterikohtaamisiin.

Kuinka osallistua?

Ilmoittaudu Audience Clubiin täyttämällä tämä lomake 12. lokakuuta mennessä. Saat ohjeet osallistumiselle ja lippujen varaamiseen sähköpostitse ilmoittautumisen jälkeen.

Anna Kozonina on Helsingissä toimiva tanssikirjoittaja, tutkija ja kouluttaja. Poliittisen tieteen ja kielitieteen maisterin tutkinnon lisäksi hän on opiskellut tanssin historiaa ja esitysteoriaa, ja hänellä on taiteiden maisterin tutkinto Aalto-yliopistosta. Vuodesta 2017 lähtien hän on arvioinut nousevien ja vakiintuneiden eurooppalaisten koreografien teoksia ja syventynyt somaattisiin diskursseihin nykytanssissa, joita hän tarkastelee kriittisestä ja poliittisesta näkökulmasta. Tällä hetkellä hän pitää luentoja tanssi- ja esitysteoriasta, kuratoi koulutusohjelmia ja johtaa tutkimushankkeita. Hän on tehnyt yhteistyötä eri instituutioiden ja festivaalien kanssa ympäri Eurooppaa, kuten Norrlandsoperanin, Impulstanzin, Baltic and Nordic Dance Platformsin, Rail2Dancen, STHLM DANSin ja monien muiden kanssa. Hän on myös säännöllinen avustaja Springback Magazine (Aerowaves Network Magazine) -julkaisussa.

Annan verkkosivut.

Patricia Scalco on antropologi (tohtori, Manchesterin yliopisto), joka tutkii etnografisten menetelmien avulla henkilökohtaisten ja kollektiivisten kokemusten välistä vuorovaikutusta ”negatiivisten” tunteiden nimeämisen, ilmaisun ja säätelyn välillä. Hän työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston Irritation-projektissa, ja hän hyödyntää tutkimustaustaan tehdessään yhteistyötä live-audience-fasilitaatiossa.

María Villa Largacha on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa, kouluttaja ja itsenäinen kuraattori. Hänellä on akateeminen tausta filosofiassa (BA, MA) sekä kuratoinnissa ja nykytaiteessa (MA), ja hän on työskennellyt laajasti julkisten taideohjelmien parissa toimittajana, fasilitaattorina ja julkisten ohjelmien koordinaattorina Kolumbiassa. Viime vuosikymmenen ajan hänen tutkimuskohteenaan on ollut tilojen suunnittelu keskustelua, yhteistyötä, kestävyyttä ja sosiaalista muutosta varten monipuolisin osallistavin menetelmin ja feministisen intersektionaalisen kehyksen avulla. Hän opettaa luovaa kirjoittamista ja kuratointia MA-tasolla Helsingissä ja on tällä hetkellä New Performance Turku Biennalen toinen kuraattori.

Soup Talks

Soup Talks on sarja keskusteluja ja kohtaamisia festivaalin taiteilijoiden kanssa. Keskustelusarja kulkee festivaalin läpi tuoden ihmisiä yhteen. Toivotamme teidät tervetulleiksi suuren pöydän ympärille, lämpimän keiton äärelle. Kutsumme yleisön osallistumaan, kuuntelemaan, esittämään kysymyksiä, keskustelemaan. Jokaisen keskustelun moderoi yksi paikallinen taiteilija. 

Soup Talks järjestetään yhteistyössä Caisan kanssa.

7.11.2024 
Teos Pancor Poetics
Vieras: Pontus Pettersson
Moderoija: Maija Hirvanen

8.11.2024 @ Goethe-Institut Finnland
Teos A Plot / A Scandal
Vieras: Ligia Lewis ja työryhmä
Moderoija: Gesa Piper

9.11.2024
Teos LIVRE D’IMAGES SANS IMAGES
Vieras: Mette Edvardsen & Iben Edvardsen
Moderoija: Laura Cemin

10.11.2024
Teos The Second Body
Vieras: Ola Maciejewska ja työryhmä
Moderoija: Tuuli Vahtola

11.11.2024
Teos Soliloquio (I woke up and hit my head against the wall)
Vieras: Tiziano Cruz
Moderoija: Eurídice Hernandes

12.11.2024
Teos Skvallret (The Gossip)
Vieras: Stina Nyberg
Moderoija: Chen Nadler & Tim Winter

13.11.2024
Teos Whitewashing
Vieras: Rébecca Chaillon
Moderoija: Kadence Neill & Pierre Piton

14.11.2024
Teos The Making of Pinocchio
Vieras: The Making of Pinocchio työryhmä
Moderoija: Even Minn

15.11.2024
Soup Talk Panel
Vieraat: Raphaël Beau, Sara Grotenfelt, Milla Koistinen, Anne Naukkarinen, Lydia Touliatou
Moderoija: Simo Kellokumpu

16.11.2024
Teos blackmilk
Vieras: Tiran Willemse
Moderoija: Geoffrey Erista

17.11.2024
Teos IL FAUX
Vieras: Calixto Neto
Moderoija: Patricia Scalco

Maija Hirvanen on koreografi ja esitysten tekijä. Hänen kiinnostuksenkohteensa ulottuvat taiteen ja erilaisten uskomusjärjestelmien välisestä suhteesta uudelleen oppimisen tapoihin sekä kysymyksiin kehollisuudesta ja ihmistä laajemmasta näkökulmasta esitystaiteessa ja koreografiassa. Hän luo esityksiä näyttämöille ja erilaisiin paikkoihin, kirjoittaa, tutkii ja opettaa. Hirvasen teoksia on esitetty festivaaleilla ja paikoissa, kuten Tanz im August/Hebbel am Ufer/Berliini, ImpulsTanz/Wien, Sadlers Wells/Lontoo, SPRING Festival/Utrecht, Seoul Performing Arts Festival, Rencontres chorégraphiques internationales de Seine-Saint-Denis, SAAL Biennaal/Tallinna sekä Dansens Hus/Tukholma, Zodiak, Kiasma, Baltic Circle -festivaali ja Helsingin juhlaviikot. Maija toimii Taiteen edistämiskeskuksen myöntämänä tanssitaiteen taiteilijaprofessorina vuosina 2024–2028. 

Gesa Piper on saksalaissyntyinen tanssitaiteilija ja -pedagogi. Hän on asunut Suomessa vuodesta 2011 ja toimii esiintyjänä, opettajana ja koreografina kansallisesti ja kansainvälisesti, mm. Fabien Priovillen ja Jude Waltonin solistina. Hänen oma taiteellinen työnsä on käsitellyt ekologisia ja esivanhempien teemoja jo useiden vuosien ajan. Hänen teoksiaan on esitetty useissa eri paikoissa ja festivaaleilla, kuten Bog Stories UrbanApa 2023 -tapahtumassa ja Memory Matter yhteistyössä Georgie Goaterin ja Maikki Palmin kanssa Zodiak Uuden tanssin keskuksessa vuonna 2020. Hänellä on tanssin ja koreografian kandidaatin tutkinto ArtEZ Arnhemista ja tanssipedagogiikan maisterin tutkinto Teatterikorkeakoulusta. Hän on työskennellyt Teatterikorkeakoulussa eri ohjelmissa ja tehtävissä vuodesta 2014 lähtien.

Laura Cemin (s. 1992) on italialainen kuvataiteilija ja koreografi, joka asuu Helsingissä. Hänen teoksensa tutkivat kielen koreografista voimaa ja sitä, miten kieli vaikuttaa liikkeeseen ja fyysiseen vuorovaikutukseen. Hänen teoksiaan on esitetty sekä kansallisesti että kansainvälisesti muun muassa Kiasma-teatterissa, Helsingin taidemuseossa, Ateenan nykytaiteen museossa ja Brysselin Bozarissa. Kirjailijana toimimisen lisäksi Laura toimii tanssidramaturgina ja vierailevana luennoitsijana useissa kansainvälisissä instituutioissa.

Tuuli Vahtola on Helsingissä asuva tanssi– ja esitystaiteilija, joka työskentelee esiintyjänä ja koreografina. Taiteellisessa työssään häntä kiinnostavat intiimiyteen, kosketusaistiin sekä kielen ruumiillisuuteen liittyvät kysymykset. Nämä kysymykset kytkeytyvät laajempaan kiinnostukseen sosiaalisiin suhteisiin, todellisuuksiin ja vastuuseen liittyen, sekä niiden outouttamisen mahdollisuuteen kokeilevan esityksen keinoin. Tuulin viimeisimpiä töitä ovat New Perfromance Turku Biennalessa näytetty Here, there, somewhere (2023) sekä Nykytaidetila Kutomolla ensi-iltansa saanut intimate expectations (2023), yhdessä Ella Skoikan ja työryhmän kanssa. Esiintyjänä Tuuli on työsknnellyt hiljattain koreografien Sonja Jokiniemi ja Oda Brekke teoksissa. Tuuli on valmistunut tanssijaksi Tukholman Taideyliopistosta 2017. Vuonna 2024 Tuuli osallistui danceWEB Scholarship ohjelmaan ImPulsTanzfestivaalilla Wienissä Liikkeellä Marraskuussafestivaalin nimeämänä. 

Eurídice Hernández Gomes on Latinalaisen Amerikan tutkimuksen tohtoritutkija Helsingin yliopiston poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelmassa. Hän on omistautunut julkisten tilojen, muuttoliikkeen dynamiikan ja identiteetin kehityksen välisten monimutkaisten yhteyksien paljastamiseen. Väitöskirjassaan Hernández tutkii latinalaisamerikkalaisten ”paikkojen” syntymistä pääkaupunkiseudun sosiaaliseen infrastruktuuriin ja niiden vaikutusta suomalais-latinalaisamerikkalaistaustaisten yksilöiden elämään. Eurídice soveltaa etnografisia menetelmiä ja taidepohjaista tutkimusta tutkiakseen kaupunkitilojen ja transkulttuurisen identifikaation risteyskohtia.

Chen Nadler on helsinkiläinen koreografi ja tanssija, joka yhdistää yhteisöllisyyttä, filosofiaa, kulttuuria ja perinnettä poikkitieteellisten lähestymistapojen kautta. Hänen teoksensa tutkivat kehon pystyvyyttä ja juhlistavat yksilöllisyyden ja tanssivien kehojen kollektiivisuuden kantamaa ja herättämää tietoa. Häntä askarruttaa toisen kohtaamiseen liittyvä dilemma, inhimillisestä kohtaamisesta syntyvä emotionaalinen, energinen ja poliittinen luonne, jota seuraavat eettiset ihmeet ja vastuut. Chen luo kokoontumisia, performansseja, videotaideprojekteja ja esittää teoksiaan kansainvälisillä festivaaleilla. Hän on mukana fasilitoimassa osallistavia yhteisöprojekteja Saksassa ja monitaiteisia Jam-projektia Helsingissä. Vuonna 2024 hän isännöi työpajaa ImPulsTanzWienin kansainvälisellä tanssifestivaalilla, jossa hän kertoi marokkolaisiin juuriinsa perustuvasta, rituaalista kehittyneestä praktiikastaan. Chenillä on tanssin ammattitutkinto (Tel-Aviv-Jaffa, 2013), hän on opiskellut Steiner- ja sosiaalipedagogiikan kandidaatiksi (Haifa, Helsinki, 2022) ja opiskelee parhaillaan koreografian maisteriksi Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. 

Tim Winter on koreografi ja esiintyjä, joka asuu tällä hetkellä Oslossa (KHiO) ja Berliinissä (HZT) ja viimeistelee koreografian maisteriopintojaan. Hänellä on ympäristötieteiden ja taloustieteen tutkinnot. Taiteellisessa tutkimuskäytännössään hän tutkii havainnon ja toiminnan yhteenkuuluvuutta sekä resonanssin roolia tilaa, liikettä ja ääntä yhdistävänä ja rakentavana elementtinä. Keskeisiä elementtejä ovat kysymykset estetiikasta, tilasta/ajasta ja kerronnasta sekä siitä, miten nämä koetaan ja miten niitä käytetään ympäristön luomiseen. Yhteenkuuluvuuden harjoittaminen ja osallistaminen voisi siten tarkoittaa mukana olemista, kokemista ja luomista samassa hetkessä sekä pääsyä ali- ja välitiloihin. Viime aikoina Tim on työskennellyt yhteistyössä Clemens Winklerin (Berliini) ja Linda Wardalin (Tukholma) kanssa sekä työstänyt omaa praktiikkaansa, jossa hän yhdistää liikettä, elävää ääntä ja puhuttua kieltä. 

Kadence Luella Neill on monialainen taiteilija, joka liikkuu tanssin, teatterin, kasvatuksen ja somaattisten parantavien käytäntöjen alueella. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on työskennellyt pääasiassa esiintyjänä New Yorkissa toimivan Nature Theater of Oklahoma –tanssiteatteriryhmän kanssa ja esiintynyt muun muassa seuraavilla festivaaleilla: Frankfurt Bockenheimer Depot, Dusseldorf Schauspielhaus, HAU Hebbel Am Ufer, Kampnagel, The Skirball Center, Espoo City Theater, Wiener Festwochen, Epidaurus Festival, Steirischer Herbst, Arctic Arts Festival, Zurcher Theater Spektakel, Norderzon Festival ja Spielart Festival. Viime kesänä hän osallistui Dancewebiin Isabel Lewisin ohjauksessa ImpulsTanz-festivaalilla. 

Kadence on syntynyt ja kasvanut New Yorkissa, ja hän on työskennellyt monien newyorkilaisten koreografien kanssa, kuten Walter Dundervill, Stacey Sperling, Rebecca Brooks, Pavel Zuštiak, ja hän on koreografi ja opettaja Katiti Kingin pitkäaikainen oppilas. Lisäksi hän on NYU:n Love Classin perustajan, tohtori Megan Poen pitkäaikainen opetus– ja tutkimusavustaja. Kadence on sertifioitu hengitystyön ohjaaja ja pitää hengitystyötä olennaisena osana luovaa praktiikkaansa. Hän harrastaa myös Muay Thai –liikuntaa. Kadence on suorittanut kandidaatin tutkinnon NYU Tisch School of the Artsin kokeellisen teatterin osastolta ja suorittaa parhaillaan koreografian maisterin tutkintoa Teatterikorkeakoulussa Helsingissä. 

Ensimmäisen Pariisin konservatoriossa suoritetun koulutuksen jälkeen Pierre Piton opiskeli La Manufacture Lausannessa. Saatuaan kandidaatin tutkinnon Pierre liittyi Kööpenhaminan kuninkaallisen teatterin Corpusiin ja jatkoi työskentelyä muun muassa Juliette Uzorin, Natasza Gerlachin ja Mark Lorimerin kanssa. Vuonna 2018 he perustivat La PP:n yhdessä Romane Peytavinin kanssa ja heistä tuli l’Abri Geneven Associated Artist. Kaksikko loi useita teoksia, kuten Dédicace (Swiss Selection in Avignon 2022), Farewell Body (Swiss Dance Days Basel 2022) ja Open/Closed (La Bâtie 2022, June Events 2023). Kesäkuusta 2019 lähtien Pierre on ollut The Field –kollektiivin jäsen ja hän on työskennellyt Simone Aughterlonyn, Ofelia Jarl Ortegan, Isabel Lewisin ja Meg Stuartin kanssa. DanceWEB Impulstanzissa vietetyn kesän jälkeen Pierre aloitti koreografian maisteriopinnot Tukholman taideyliopistossa. 

Even Minn on dramaturgi ja kirjoittaja, joka toimii esittävän taiteen ja kirjallisuuden kentillä. Minn on Ehkä-tuotannon kotidramaturgi. Hän toimii myös kriitikkona Nuoren Voiman arvostelupalvelussa. Viimeisimmät työt: Enter Exude (Kiasma-teatteri 2023), Alien Mother (Vleeshal 2023) ja Deep Time Trans (Baltic Circle 2021).

Simo Kellokumpu on helsinkiläinen koreografi ja tutkija, joka työskentelee koreografian ja nykytaiteen parissa. Työssään Kellokumpu tutkii kehojen, koreografian, liikkeen ja tilan/paikan poikkitaiteellista vuorovaikutusta, johon vaikuttavat internetin jälkeiset hyperlukemisen käytännöt, queer-spekulatiivinen fiktio ja paikkasidonnaisuus/kyvykkyys. Soolotyönsä lisäksi Kellokumpu tekee yhteistyötä muiden taiteilijoiden kanssa, ja hänen viimeisimpiä teoksiaan on esitetty Toaster-festivaalilla Kööpenhaminassa, Tokyo Arts and Space -tapahtumassa, Kohta Galleriassa Helsingissä ja Konstmuseet i Norr Kiirunassa. Valmistuttuaan taiteiden tohtoriksi vuonna 2019 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa (TUTKE) taiteelliseen tutkimushankkeeseensa Choreography as Reading Practice perustuen, Kellokumpu on työskennellyt vierailevana tutkijana TUTKEssa taiteellisen post doc -tutkimushankkeensa xeno/exo/astro-choreadings. Taiteellisen työnsä ohella Kellokumpu toimii tällä hetkellä luennoitsijana Teatterikorkeakoulun, Uniarts Helsingin, tanssiperformanssin MA-ohjelmassa sekä kuraattori-fasilitaattorina Pengerkatu 7 – Työhuone-taidetilassa Helsingissä.

Geoffrey Erista liikkuu sulavasti niin teatterin, tanssin, liikkuvan kuvan, performanssin kuin installaatiotaiteen välimaastoissa. Hänen intohimoinaan ovat paikkasidonnainen taide, dokumentaarisuus sekä taiteen poliittisuus. Hän on kiinnostunut tutkimaan työssään yhteiskunnallisesti merkityksellisiä aiheita sekä keinoja monimuotoisemman taiteen esiintulolle. Erista on vuonna 2020 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelmasta valmistunut sudanilais-ugandalainen näyttelijä, tanssija ja esityksen tekijä. Valmistumisen jälkeen Erista on määrätietoisesti pyrkinyt harjoittamaan käytäntöjä, jotka yhdistävät teorian ja fyysisen ilmaisun. Eristan taiteellinen opinnäytetyö N.E.G.R.O. – Nhaga & Erista Growing ‘n Reaching Out nähtiin vuonna 2019 osana Tampereen Teatterikesää. Hän on sittemmin työskennellyt muun muassa Anna Maria Häkkisen, Sonya Lindforsin, Sara Gurevitsch, Karoliina Loimaala, Mikko Makkosen, Jenni-Elina von Baghin, Calixto Neton sekä Lin (Lin Da) Martikaisen  koreografiomissa teoksissa. Esiintyjänä häneen on vaikuttanut eniten Mihail Tšehovin, Jerzy Grotowskin sekä Tadashi Suzukin opit. 

Huomioita ohjelmistosta – Liikkeellä marraskuussa 2024

Huomioita ohjelmistosta 2024
Liikkeellä marraskuussa ohjelma julki 12. syyskuuta

Kirjoittaessani huomioita tämän vuoden Liikkeellä marraskuussa -festivaalista, joka julkaistaan syyskuun alussa, huomaan palaavani ajatuksissani viime vuoden ohjelmistohuomioihin. Epämääräinen mutta silti selvästi aistittavissa oleva tunne ”tanssimisesta tulivuoren päällä” maailman nykytilanteen edessä – maailman, joka on kriisissä. Tämä tunne oli vahvasti läsnä myös viime vuonna ohjelmistosta kirjoittaessani – ja on edelleen. *

Emme kuitenkaan voi julkaista samaa tekstiä vuodesta toiseen odottaen, että maailmanpolitiikka järkiintyy, syrjintä ja rasismi voitetaan, tasa-arvo saavutetaan yhteiskunnallisella tasolla ja toivoa luodaan niille lajeille, joiden kanssa jaamme tämän maapallon. Siksi yritän löytää uusia sanoja ohjelmistolle, josta olen erityisen innostunut. Ihailemilleni taiteilijoille, jotka tutkivat liikettä, kehonkieltä, kuvia, sanoja ja ääniä löytääkseen muodon kommunikoida siitä maailmasta, jossa elämme. Teoksille, jotka minulla on ilo esitellä teille tämän vuoden festivaaleilla.

Liikkeellä marraskuussa luo yhä edelleen paikan kokoontumiselle, esittävän taiteen kokemiselle, keskustelun ja naurun jakamiselle. Uskomme sosiaalisiin tiloihin, joissa taidetta voidaan kokea yhdessä – arvostamme taiteilijoiden ja katsojien välistä kohtaamista ja uskomme, että nämä tapaamiset, tilat ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Tämän vuoden ohjelmiston tavoitteena on avata mielikuvitustasi, tarkastella maailmaa eri näkökulmasta, kirjaimellisesti muuttaa perspektiiviä ja unelmoida mahdollisuuksista toisenlaiseen maailmaan.

Tulevan Liikkeellä marraskuussa -festivaalin kuratointi alkoi katsomalla useita esityksiä, jotka koostuvat kirjoitetusta ja puhutusta tekstistä, viittaavat romaaneihin ja sisältävät teatterillisia elementtejä omaleimaisen koreografisen kielensä rinnalla. Keskustellessani koreografien kanssa he kertoivat kokevansa, että näiden teosten tarinoita ei voi enää välittää pelkästään liikkeen avulla; puhutun tekstin mukanaolo on tullut olennaiseksi.

Nämä keskustelut johdattivat minut kysymyksestä ”kuka tarinan kertoo” kysymykseen, ”miten nämä tarinat tulisi kertoa näyttämöllä” tässä ajassa. Mitä taiteellisia työkaluja ja muotoja käytetään, jotta meidät voidaan vetää jokaisen taiteilijan luomaan universumiin?

Työskennellessäni tämän vuoden ohjelmiston parissa kiinnostuin koreografien lisäksi myös muista taiteilijoista jotka luonnostaan käyttävät tekstiä ja kehoaan työkaluina tarinan syventämisessä ja sen välittämisessä.

Nämä kaksi kehityssuuntaa ja niiden koreografiset näkökulmat, niiden erilainen kieli, kiinnostivat minua riippumatta siitä, minkälaisia aiheita ne käsittelevät.

Tämän vuoden ohjelmisto nostaa esiin teoksia, joiden teemoja ovat uhattu keho, pelon välittyminen, vaarassa oleva keho, tukahdutettu keho ja katoava keho, myös suhteessa luonnon ”kehoon”. Ohjelmisto käsittelee myös ihmisen kehoa muutoksessa ja siirtymävaiheessa sekä tähän liittyvään olemassaoloon, vapauteen ja oikeuteen valita oma elämänpolkunsa ja tehdä päätöksiä omasta kehostaan. Lisäksi tarkastelemme koreografisen kielen leikkisää ja muutosvoimaista energiaa, tutkien eri lajien välisten rajojen hämärtymistä, rooleja ja toisten kehollisten muotojen omaksumista.

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, tänä vuonna voit kokea kansainvälisen ohjelmiston rinnalla Focus on the Local Landscape – Paikallisjälkiä -osion, joka kulkee kymmenen päivän ajan festivaalin läpi.

Focus on the Local Landscape – Paikallisjälkiä on sekä taiteellinen ohjelma että keskustelunavaus, joka käsittelee yhä monimutkaisemmaksi ja taidevihamielisemmäksi käyvää paikallista kulttuuripoliittista tilannetta. Resursseja ei ole riittävästi tutkimukseen, harjoituksiin, tuotantoon ja teosten esittämiseen, ei myöskään festivaalin kuratointiin. Silti on olemassa yliopisto, joka kouluttaa korkeatasoisesti tanssijoita ja koreografeja maailmaan, jossa heille näyttää olevan yhä vähemmän tilaa. Tämä herättää syvästi huolestuttavan kysymyksen: Miltä näyttäisi yhteiskunta, jossa eri taidemuotojen ja monimuotoisten taiteilijoiden kirjoa ei ole?

Focus on the Local Landscape – Paikallisjälkiä -osiossa otamme mukaan paikallisen esittävän taiteen kentän taiteellisia ehdotuksia, jotka kohtasimme sattumalta. Esimerkkinä koreografit, jotka saivat rahoitusta tuotantoon mutta joilta puuttuivat esityspaikka, kehykset ja näkyvyys teostensa esittämiseen. Päätimme sisällyttää nämä ehdotukset tämän vuoden ohjelmistoon ja tutkia, mitä tapahtuu, kun eri resurssit kootaan yhteen ohjelmiston luomiseksi. Taiteilijoiden ja ryhmien, instituutioiden ja Liikkeellä marraskuussa -festivaalin voimien ja resurssien (viestintätyökalut, rahoituksen, tuotantotaidot, tilat, henkilökunnan, teknisen laitteiston, ajan, näkyvyyden jne.) kokoaminen ja yhdistäminen on vastaus ja poliittinen kannanotto.

Voimmeko yhdessä kuvitella toisenlaisen tulevaisuuden? Ehkä kuvittelemalla luomme sitä jo nyt?

Lämmöllä,
Kerstin Schroth & Liikkeellä marraskuussa -tiimi
24.7.2024

*(Voit lukea viime vuoden ohjelmistohuomiot täältä.)

Kuva: Kerstin Schroth

The Making of Pinocchio – Yksityiskohtainen sisältökuvaus

Ääni ja valo

Esityksessä ei ole stroboja, välkkyviä valoja tai savua.
Yhdessä liikkuvista kameroista on kirkas valo.
Yhdessä kohtauksessa on hetkellisesti kovaa musiikkia ja äänekäs puhalluskone.
Musiikki soi esiintyjien puhuessa, mutta esityksessä on tekstitys.
Valoja ei missään vaiheessa sammuteta kokonaan.

Osal­lis­tu­mi­nen

Esiintyjät puhuvat yleisölle. Yleisön ei odoteta osallistuvan esitykseen.

Si­säl­tö­huo­miot

Esityksessä on alastomuutta.
Esityksessä käsitellään lyhyesti transfobiaa sekä transihmisten hyväksikäyttöä ja sortoa.

Tila

Lähellä näyttämön etuosaa on suuri näyttö. Vasemmalla puolella on suuri punainen verho, joka ulottuu lattialle. Lavalla on myös kaksi pienempää näyttöä, joita esiintyjät käyttävät.

Lavan etuosassa on verho, jossa on puukuviota, ja sen edessä on kaksi ohjaajantuolia. Takaseinällä on paljon tarpeistoa, jota siirrellään näyttämön etuosaan esityksen aikana. Tilassa on puisia kameroita, joista osa liikkuu.

Esityksen aikana näyttämön tapahtumia kuvataan ja heijastetaan näytölle, ja yleisö voi seurata tapahtumia useasta näkökulmasta samanaikaisesti.

Esiintyjät ovat Ivor MacAskil, Rosana Cade, Tim Spooner ja Jo Hellier.

Esi­tyk­sen sisältö

The Making of Pinocchio on esitys sukupuolenkorjauksesta. Rosana Cade ja Ivor MacAskill ovat taiteilijapariskunta. He ovat luoneet esityksen yhdessä, ja sen taustalla on Ivorin sukupuolenkorjausprosessi.

Esityksessä liikutaan kahdella tasolla. Siinä on tarina Pinokkiosta, nukesta, joka haluaa olla oikea poika ja elokuvastudiosta, jossa Rosana ja Ivor tekevät elokuvastudiossa omaa versiotaan Pinokkiosta. Kun Ivor ja Rosana tekevät elokuvaa, he puhuvat parisuhteestaan ja kokemuksistaan sukupuolesta. Rosana ja Ivor viittaavat Pinokkion tarinaan, mutta tarinaa ei tarvitse tuntea pystyäkseen seuraamaan esitystä.

Esityksen alussa Ivor puhuu lyhyesti transfobiasta, mutta ei kerro tarkkoja esimerkkejä. Esitys keskittyy queer-iloon ja -nautintoon. Esitys on leikkisä ja humoristinen. Ivorin ja Rosanan välillä on hyvä yhteys koko esityksen ajan.

Esityksessä on kohtaus, jossa Ivor tanssii alasti, melko kaukana yleisöstä. Kohtauksena aikana näkyy, että Ivorille on tehty rintakehän maskulinisaatioleikkaus. Esityksessä nähdään myös lyhyt filminpätkä, jossa näkyy Ivorin rintakehä ennen leikkausta.

Esityksessä Rosana kertoo seksuaalisesta fantasiasta, joka tapahtuu Pinokkion ja esiintymispaikan taiteellisen johtajan välillä. Johtajalla on valta-asema ja hän viettelee Pinokkion. Kaikki hahmot suostuvat seksuaaliseen toimintaan ja kokevat nautintoa. Alastomuus ja seksuaaliset fantasiakohtaukset esitetään leikkisästi.

Rosana ja Ivor ovat miettineet tätä esitystä paljon. He kertovat omista kokemuksistaan ja kehoistaan tavalla, jonka he itse kokevat turvalliseksi, ja he huolehtivat omasta hyvinvoinnistaan.

Kuva: Christa Holka

Festivaali on paikka kohtaamiselle – Taiteellisen johtajan Kerstin Schrothin haastattelu

Bulgarialainen tanssikriitikko ja toimittaja Angelina Georgieva vieraili viime marraskuussa Liikkeellä marraskuussa -festivaaleilla. Vierailu toteutettiin osana Capacity Grid -vaihto-ohjelmaa Helsingin, Liikkeellä marraskuussa -festivaalin ja Sofian, Brain Store Projectin välillä. Angelina keskusteli festivaalin taiteellisen johtajan Kerstin Schrothin kanssa nykytanssifestivaalin arvoista ja roolista tanssitaiteen kehittäjänä. Keskustelu julkaistiin Dance Magazinen uusimmassa numerossa, bulgarialaisen baletin, nykytanssin ja tanssikulttuurin vuosittaisessa erikoisjulkaisussa.

 

Lue keskustelu englanniksi tästä

 

Capacity Grid -ohjelma on osa Life Long Burning – Futures Lost and Found (LLB3) -ohjelmaa, jota tukee Luova Eurooppa.

AVOIN HAKU: Kissoja ja runoutta – Pancor Poeticsin harjoittaminen, Pontus Petterssonin työpaja

Liikkeellä marraskuussa tarjoaa ammatikseen tanssin ja liikkeen parissa työskenteleville taiteilijoille mahdollisuuden osallistua koreografi Pontus Petterssonin kaksipäiväiseen työpajaan, jonka kehyksenä toimii Petterssonin koreografinen installaatio ja esitys, joka esitetään tämän vuoden Liikkeellä marraskuussa -festivaaleilla.

Kahden työpajapäivän aikana Pontus avaa praktiikkaansa ja esittelee Pancor Poetics -teoksen menetelmiä ja harjoitteita, mukaan lukien Kissapraktiikkaa, joka on yksi hänen tunnetuimpia teoksiansa. Praktiikka perustuu kissana olemisen harjoitteluun. Työpajassa osallistujat liikkuvat Kissapraktiikasta runojen kirjoittamiseen ja tanssiin, tutkien kuinka nämä harjoitteet vaikuttavat toisiinsa: Millaisia ruumiillisuuksia ne luovat ja millä erilaisilla tavoilla voimme kuunnella ja olla yhteydessä toisiimme.

Kissapraktiikka ja Pontus Pettersson

Vuodesta 2012 lähtien Pontus on kehittänyt performatiivista ja fysiologista praktiikkaa, joka on saanut inspiraationsa kissoista, joita pidetään ei-ihmisenkaltaisina, vieraina kehoina. Kissa toimii ihmisen kumppanina, ystävänä, todistajana ja varjona, muodostaen erityisen suhteen ihmisen ja eläimen välille. Kissapraktiikka tuottaa esiintyjälle erityistä läsnäoloa, kohdistaen katseen myös politiikan uudelleenkirjoitukseen: Nykyhetkessä olemiseen, ei äärettömänä, vaan radikaalina keskittymisen ja intention muutoksena. Tämä praktiikka on ollut osana monissa Pontuksen teoksissa, viimeisenä Vilnan ensimmäisessä Performance Biennial -tapahtumassa 2023 sekä Shedhallessa Zürichissä.

Pontus Pettersson on ruotsalainen koreografi, taiteilija, tanssija ja kuraattori, joka asuu Tukholmassa. Soveltamalla koreografisia periaatteita kaikkiin teoksiinsa ja projekteihinsa Pontus luo erilaisia taiteellisia ilmaisumuotoja, suurimittaisista installaatioista ja runoudesta pieniin esineisiin, Kissapraktiikkaan ja tanssiin. Pontus on myös osallistavaan, liikkeeseen perustuvaan ja julkaisutoimintaan keskittyvän Delta-alustan aloitteentekijä ja kuraattori yhdessä Izabella Borzeckan kanssa, sekä vuosittaisen tanssi- ja performanssifestivaalin My Wild Flag perustajajäsen yhdessä Karina Sarkissovan kanssa.

Milloin ja missä? Kuinka osallistua?

Työpaja järjestetään 10. ja 11. elokuuta klo 14.00–17.00, Pihlajamäen kirkon yhteisötilassa (Liusketie 1, 00710 Helsinki).

Työpaja päättyy pieneen open studio -tilaisuuteen sunnuntaina 11. elokuuta klo 17.00–18.00.

Työpaja on suunnattu ammatikseen tanssin ja liikkeen parissa työskenteleville taiteilijoille.

Kannustamme sinua osallistumaan, jos sinulla on erityistä kiinnostusta tai kokemusta lajienvälisistä suhteista ja teoriasta, queer-estetiikasta ja/tai runoudesta.

Työpaja voi avata mahdollisuuden osallistua esiintyjänä Pontuksen valmistamaan koreografiseen installaatioon ja esitykseen tämän vuoden Liikkeellä marraskuussa -festivaaleilla.

Osallistuminen on maksutonta.

Jos haluat osallistua, täytä tämä kyselylomake 27. kesäkuuta mennessä.

Kuva: Nemo Hinders Stocklassa