Pohtien kestävyyttä ja esittämisen tapoja

Artikkeli on alun perin kirjoitettu Koneen Säätiön Kaivolla-blogiin ja julkaistu 9.6.2021.

Pandemia pysäytti täysin esittämisen ja uusien teosten levittämisen. Aivan kuin valtava puolentoista vuoden kokoinen, kolme tapahtumakautta kestänyt lohkare olisi siirretty parempaan hetkeen. Sitä ei ole peruttu vaan suurimmaksi osaksi viivytetty. Mutta mitä tapahtuu kentälle, joka elää ja muotoutuu uusien teosten, nimien, festivaalien, ohjelmistojen ja muiden julkaisuiden kautta, kun kaikkea jatkuvasti siirretään ajassa eteenpäin? Yksinkertaisuudessaan, syntyy ruuhka. Siirretyt esitykset, tapahtumat, festivaalit ja harjoitukset estävät uusia syntymästä.

Maailmanlaajuinen pandemia on voimistanut kysymystä siitä, kuinka olemme tätä työtä tehneet ja kuinka yhteisönä haluamme sitä tulevaisuudessa jatkaa. Kuinka näemme paikallisuuden ja kansainvälisyyden esittävän taiteen kentällä, joka elävöityy vastavuoroisuudesta ja rajat ylittävästä työstä. Samoin yleisö, joka on tottunut heille tuotuna näkemään kansainvälisiä kiertäviä artisteja. Tänä aikana, tämän kokemuksen myötä, väistämättä monet teokset jäivät näkemättä, tapahtumat hukkuivat, tulivat tyhjiön nielemäksi. Tämä toistaiseksi puolitoistavuotinen on myös osoittanut ja pyytänyt meitä pohtimaan kulttuurin rajallisia resursseja. Kuka pystyy sitoutumaan ja kuka ei, kuka kykenee maksamaan artisteille peruutuksista aiheutuneet kulut ja kuka joutuu jatkuvasti siirtämään pidemmälle festivaalia tai esitystä? Peruutusten myötä ei esitetä esityksiä, mutta synnytetään kuluja, joilla voi olla hyvinkin negatiivinen vaikutus rakenteisiin.

Olen jo jonkun aikaa pohtinut esittävän taiteen kentän tuotantoa, joka elää uuden käsitteestä ja suurella esitystiheydellä. Tarkastellen teosten kiertokulkua, ensi-iltojen ja näytösten rytmiä ja miettien onko muita tapoja toimia. Etenkin mitä tulee paikalliseen kenttään eikä vain kansainvälisten teosten kiertoon. Erityisesti suhteessa Liikkeellä marraskuussa -festivaaliin, olen pohtinut tavoitetta esittää enemmän teoksia Helsingissä toimivilta taiteilijoilta kansainvälisten vierailijoiden rinnalla.

Mitä tapahtuisi, jos suostuisimme tuottamaan vähemmän teoksia luodaksemme pidempiä harjoitusjaksoja ja lisää mahdollisuuksia esittää yksittäistä teosta? Jos teatterit ja festivaalit voisivat esittää samoja teoksia pidempään? Jos olemassa olevia teoksia herätettäisiin enemmän eloon, sen sijaan että joka toinen ilta esitetään uusi teos eri taiteilijalta? Niin paikallisella kuin myös kansainvälisellä tasolla. Ennen kuin teoksesta ehditään laajalti puhumaan, on se jo tiensä päässä, kadonnut kuin tuhka tuuleen.

Kuinka Liikkeellä marraskuussa voisi osallistua luomaan pidempää elinikää ja enemmän näkyvyyttä, ei vain kansainvälisille mutta myös paikallisille taiteilijoille? Kysymys, jonka kanssa aloin työskennellä aloittaessani kolmivuotisen kauteni Liikkeellä marraskuussa -festivaalin taiteellisena johtajana.

Yksi keino on luopua tavasta vuosittain yhteistuottaa teos helsinkiläislähtöiselle koreografille. Sen sijaan kutsutaan merkittäviä, jo olemassa olevia paikallisia teoksia, ja uudelleenesitetään ne kansainvälisten teosten rinnalla. Näin pitkitämme Helsingissä tuotettujen teosten elinkaarta ja annamme näille taiteilijoille näkyvyyttä ja mahdollisuuden esiintyä kansainvälisessä kontekstissa.

Liikkeellä marraskuussa -festivaalia ei voida nähdä varteenotettavana osatuottajana, sillä taloudellinen panoksemme voi olla vain vähäistä. Tämä johtuu festivaalin rajallisesta perusrahoituksesta. (Kuten kerroin kirjoituksessa Ensimmäinen tanssi. Manifesti, jonka julkaisimme tammikuussa 2021, Liikkeellä marraskuussa toimii projektiluontoisella rahoituksella, aivan kuten teoksia tuottavat taiteilijat. Tämä estää meitä pitkäjänteiseltä suunnittelulta ja mahdollisuudelta tukea taiteilijoita taloudellisesti suuremmilla summilla. Kuten taiteilijoilla, työmme etenee vuosi kerrallaan, yhdestä projektista toiseen.) Toisaalta voimme avustaa ja tukea dramaturgisella, konseptionaalisella ja tuotannollisella ajattelun tasolla ja luoda yhteyksiä kansainvälisiin taiteilijoihin.

Luopumalla tavasta tuottaa vuosittain paikallinen yhteistuotanto ja sen sijaan sisällyttäen olemassa olevia paikallisia teoksia luonnollisesti ohjelmistoomme, mahdollistamme useamman kuin yhden helsinkiläislähtöisen taiteilijan teoksen esittämisen vuodessa. Sen tulette näkemään tämän vuoden marraskuun ohjelmistossa.

Marraskuussa 2021 esitämme kaksi helsinkiläistaiteilijan installaatioteosta. Mikko Niemistön Astral Projections alun perin avautui juuri ennen ensimmäistä poikkeustilaa ja näin ollen jäi paljolti näkemättä. Maria Saivosalmen ja Vytautas Puidokasin yhteisteos From Mother to Daughter on toistaiseksi esitetty vain ulkomailla. Tuomme myös uudelleen lavalle Mikko Niemistön merkittävän sooloteoksen Odd Meters sekä kutsumme tanssijoita, koreografeja sekä oppilaita esiintymään kahdessa kansainvälisen vierailijan teoksessa.

Kertsin Schroth
Taiteellinen johtaja

Liikkeellä marraskuussa ja Institut finlandais aloittavat uuden, monivuotisen yhteistyön Suomen ja Ranskan tanssitaiteen kentän välillä

Liikkeellä marraskuussa -festivaali ja Institut finlandais (Suomen Ranskan instituutti) aloittavat uuden, monivuotisen yhteistyön, joka vahvistaa kahden kaupungin (Helsinki-Pariisi), maan (Suomi-Ranska) ja useiden kansainvälisten yhteistyökumppaneiden vaihtoa. Monivuotinen yhteistyö pohjautuu malliin, jossa seurataan ja tuetaan yhden Suomessa asuvan koreografin uuden teoksen valmistamista, ja tarjotaan sille residenssi- ja esityspaikka Ranskassa. Tavoitteena on, että vuosittain tuetaan myös yhden Ranskassa asuvan koreografin työskentelyä ja esitystä Suomessa.

Toimintavuonna 2020 yhteistyö on aloitettu yhteistuotantotilauksella koreografi ja tanssitaiteilija Veli Lehtovaaralta ja työryhmältä Corpus Hubris, jonka työskentelyjakso sijoittuu vuosille 2020—2022. Luiz de Abreun O Samba do Crioulo Doido -teos sekä Antonia Baehrin ja Latifa Laâbissin Consul and Meshie -teos nähtiin Liikkeellä marraskuussa -festivaalilla marraskuussa 2020. Teosten vierailut oli tuettu muun muassa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien TelepART-liikkuvuusohjelman tuella. Teoksen ranskalaisena osa-tuottajana toimii La Briqueterie – Centre de développement choréographique national du Val-de-Marne.

Ympäristökriisin aikakaudella tarvitaan syvällinen ajattelutapojen ja käytänteiden muutos. Tanssitaiteen tuottajina ja edistäjinä meillä on vastuu edistää kestävää muutosta ja tarjota vaihtoehtoisia tapoja ajatella, keskustella, kokea ja toimia”, kertoo Liikkeellä marraskuussa -festivaalin taiteellinen johtaja Kerstin Schroth. “Tähän vastataan tarjoamalla projekteille pitkä tutkimus- ja tuotantoperiodi, aktiivinen kansainvälinen dialogi, hyvät työskentelyedellytykset ja uudet yhteistyömahdollisuudet toisessa maassa, kuin myös yleisön ja paikalliset ammattilaisverkostot taiteilijan käyttöön. Tavoitteena on edistää yhdessä tanssitaidetta, joka on tutkivaa ja vastuullista”, lisää Institut finlandais’n johtaja Johanna Råman.

Yhteistyön kautta luodaan uusia mahdollisuuksia tanssitaiteen kentän ammattilaisten dialogille, verkostoitumisella ja yhteistyön toteutumiselle Suomessa ja Ranskassa.

Institut finlandais

Institut finlandais (Suomen Ranskan instituutti) on itsenäinen ja monialainen kulttuuritoimija Suomen ja Ranskan välillä. Instituutin toiminnan keskiössä on tuottaa monimuotoista kulttuuriohjelmistoa yhteistyössä kansainvälisten luovien alojen toimijoiden kanssa sekä instituutin omissa tiloissa että sen ulkopuolella. Instituutin toiminnalla vahvistetaan kansainvälistä keskustelua eri taiteen ja luovien alojen kontekstissa.

Podcast

Esitystaiteilijat Janina Rajakangas, Mira Kautto ja Tuomas Laitinen kutsuvat teosten tekijät keskustelemaan työskentelyprosesseistaan, juuri esitetystä koreografioista sekä taiteen tilasta yleensä. Tulevien Liikkeellä marraskuussa -tapahtumien yhteydessä podcast keskittyy siihen, mitä radikaalisti muutuneet toimintaympäristöt tarkoittavat festivaalille sekä laajemmin taidekentälle. Globaali pandemia, syrjinnän nouseminen uudella tavalla globaalin huomion kohteeksi sekä festivaalin uusi taiteellinen johto asettavat festivaalin uudelle, tai vähintäänkin muuttuneelle, maaperälle. Mikä on festivaalin ja sen tarjoamien esitysten rooli uudessa tilanteessa?

Esitysradio on toiminut vuodesta 2015 lähtien ja tehnyt yhteistyötä Liikkeellä Marraskuussa -festivaalin kanssa vuodesta 2018 asti. Vuosina 2018 ja 2019 järjestettiin osana festivaalin ohjelmaa pienelle yleisölle avoimia Radiosalonki-tapahtumia, joissa käydyt keskustelut myös julkaistiin podcasteina.

Esitysradio on kuunneltavissa iTunes- ja Google Podcasts -sovellusten kautta sekä verkkosivuilla: esitysradio.fi.

Kiitos jaetusta hetkestä!

Miten erityistä olikaan päättää Liikkeellä marraskuussa -festivaali 2020 nyt kesäkuussa. Synkkinä aikoina tarvitaan valon hetkiä. 

Jättäessämme marraskuun pimeyden sekä toisen poikkeusajanjakson, vastaanotimme taiteilijoita maailmalta sekä toivotimme teidät, yleisömme, tervetulleeksi eri teatteritiloihin ja amfiteattereihin ympäri pääkaupunkiseutua, mikä todellinen nautinto! Kirkas keskiyön aurinko ja lämpöaalto – ei yhtään hullumpi marraskuu kesäkuussa!

Jälkiä marraskuusta tapahtumassa, esitimme teokset seuraavilta taiteilijoilta ja ryhmiltä: Sheena McGrandles, Nada & Co., Giuseppe Chico & Barbara Matijević ja Frédéric Gies & Weld Company sekä järjestimme Esther Severin mestarikurssin.

Yhdessä taiteilijoiden kanssa Jälkiä marraskuusta, korosti jälleen live-kohtaamisten merkitystä ja esittävän taiteen roolia siinä. Kollektiiviset kokemukset esittävän taiteen äärellä, keskustelut ja nauru, heijastavat tätä maailmaan, jossa elämme.

Nyt on meidän aikamme kiittää kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet tämän tapahtuman. Kiitos taiteilijat, jotka olitte osa tätä kesäkuista versiota. Kiitos kallisarvoiset yhteistyökumppanit ja tukijat (sekä etenkin viime hetken yhteistyötahot KokoTeatteri, Espoon Kulttuurikeskus ja Nukketeatteri Sampo). Kiitos ihana Liikkeellä marraskuussa tiimi ja Tanssiareenan hallitus.

Kiitos yhdessä ajattelusta, yhteistyöstä, sitoutumisesta sekä osallistumisestanne nykytanssifestivaalille näinä aikoina!

Kiitos jaetusta hetkestä!

Kerstin Schroth, taiteellinen johtaja

Forecasting

Kuinka käyttää teosta poeettisten havaintojen ja oivallusten lähteenä?

Tämän orientaation ideana on ehdottaa työkaluja teoksen tietoiseen ja ”hulluun” tarkkailuun. Se tarkoittaa sisäisesti aktiivista osallistumista havainnoinnin, ajattelun ja halutessasi muistiinpanojen tekemisen kautta.

Koen, että ajattelu ja havainnointi itsessään (myös) vailla päämäärää ovat tärkeitä. Ei kaikesta tarvitse hyötyä ollenkaan, välittömästi tai näkyvästi. Ajattelu, havainnointi ja muistiinmerkitseminen ovat jo tekoja. Ne voivat olla selkeästi artikuloituja tai ne voivat liikkua ääriviivattomalla kohisevalla alueella. Kaikella kirjoituksella ei tarvitse olla selkeää tarkoitusta tai käyttöä itsensä ulkopuolella. Ne voivat löytyä myös myöhemmin.

Huomion kohdistamisen taito: antautuminen, sisäinen dialogi, huokoisuus, oletuksista riisuutuminen. Ulossulkemisen taito: muistiinpanojen kirjoittaminen vaatii keskittymistä, sulje hetkeksi muu maailma pois, anna sen muuttua taustahälyksi. Hyväksy se, että jokin hetki teoksessa menee ohi sillä aikaa kun kirjoitat.

Ei ole väliä, liittyvätkö muistiinpanosi teokseen vai aivan muihin mieleenjuolahtaneisiin asioihin. Oma sisäisyytesi on joka tapauksessa osa teosta. Tässä ei ole kyse suorituksesta vaan sekä teoksen että itsensä kanssa olemisesta.

Tee ajatuksien, havaintojen ja assosiaatioiden virran synnyttämiä muistiinpanoja sekä teoksen aikana että sen jälkeen. Voit myös vain ajatella näitä. (Mutta kannustan tekemään muistiinpanoja, koska oma kokemuksesi muuttuu näin näkyvämmäksi itsellesi. Aineeton virta myös unohtuu ja häviää helposti.) Voit keskittyä yhteen kohtaan tai useampaan.

Muistiinpanot voivat olla poeettisia, suorasanaisia, mietiskeleviä, turhia, konkreettisia, filosofisia tms. Voit jatkaa kirjoittamista paperin toiselle puolelle. Voit myös halutessasi piirtää.

Joitain runoudelle tyypillisiä keinoja:

  • epätavalliset assosiaatiot, sanat, virkkeiden yhteys toisiinsa
  • merkitys voi jäädä avoimeksi, monitulkintaiseksi, ristiriitaiseksi, mahdottomaksi antaa
  • muotojen moninaisuus: proosaruno, säeruno, aforismityylinen runo, runoproosakatkelma,          esseeruno, visuaalinen runo
  • nopea siirtymät, tiivis ilmaisu
  • toisto, kerroksellisuus
  • yksinkertaistaminen, monimutkaistaminen

  1. Historiallisuus: Tuoko jokin teoksessa mieleesi jonkin seikan joko yksityisestä tai jaetusta historiasta? Kirjoita tästä.
  2. Taiteen lähde: Jos tehtävänäsi olisi kirjoittaa näytelmä, esim. parisuhdedraama, tämän teoksen pohjalta, mitä muistiinpanoja tekisit?
  3. Poikkeama/rikkoutuminen: Keskeyttääkö jokin teoksessa kokemisen virran; meneekö teos jossain kohtaa rikki? Tartu rikkoutumiseen. Mitä merkityksiä ja tulkintoja annat sille? Mihin se johdattaa?
  4. Sisäisen maiseman heijastus: Mitä jos teos olisikin sinun tajuntasi heijastumaa tai unta tai maisemaa? Mitä teos kertoo sinusta itsestäsi?
  5. Maku: Jos teos maistuisi joltain, miltä? Tuoko tilassa ja teoksessa jokin mieleesi jonkin maun? Miltä se tuntuu? Mihin maun ajatteleminen johdattaa?
  6. ”Käsikirja”/suuntaviivoja tulevaisuutta varten: Jos sinun tulisi koota itsellesi spontaani lista suuntaviivoista tulevaisuutta varten tämän teoksen pohjalta, mitä muistiinpanosi olisivat?
  7. Liikkeiden luonne: Minkälaisia liikekieliä havaitset ja miten kuvailisit niitä? Mitä ne viestittävät sinulle? Miltä liike tuntuu sinun ruumiissasi?
  8. Anna itsellesi tehtävä: Jos kaikki tässä esitetyt aspektit tuntuvat tutuilta, yritä hahmottaa minkälaisilla orientaatioilla yleensä katsot esityksiä ja haasta itsesi keksimään jollain tavalla erilainen katsojapositio.Minkälainen se on ja mitä se saa aikaan?

FIGURED

Kuinka käyttää teosta poeettisten havaintojen ja oivallusten lähteenä?

Tämän orientaation ideana on ehdottaa työkaluja teoksen tietoiseen ja ”hulluun” tarkkailuun. Se tarkoittaa sisäisesti aktiivista osallistumista havainnoinnin, ajattelun ja halutessasi muistiinpanojen tekemisen kautta.

Koen, että ajattelu ja havainnointi itsessään (myös) vailla päämäärää ovat tärkeitä. Ei kaikesta tarvitse hyötyä ollenkaan, välittömästi tai näkyvästi. Ajattelu, havainnointi ja muistiinmerkitseminen ovat jo tekoja. Ne voivat olla selkeästi artikuloituja tai ne voivat liikkua ääriviivattomalla kohisevalla alueella. Kaikella kirjoituksella ei tarvitse olla selkeää tarkoitusta tai käyttöä itsensä ulkopuolella. Ne voivat löytyä myös myöhemmin.

Huomion kohdistamisen taito: antautuminen, sisäinen dialogi, huokoisuus, oletuksista riisuutuminen. Ulossulkemisen taito: muistiinpanojen kirjoittaminen vaatii keskittymistä, sulje hetkeksi muu maailma pois, anna sen muuttua taustahälyksi. Hyväksy se, että jokin hetki teoksessa menee ohi sillä aikaa kun kirjoitat.

Ei ole väliä, liittyvätkö muistiinpanosi teokseen vai aivan muihin mieleenjuolahtaneisiin asioihin. Oma sisäisyytesi on joka tapauksessa osa teosta. Tässä ei ole kyse suorituksesta vaan sekä teoksen että itsensä kanssa olemisesta.

Tee ajatuksien, havaintojen ja assosiaatioiden virran synnyttämiä muistiinpanoja sekä teoksen aikana että sen jälkeen. Voit myös vain ajatella näitä. (Mutta kannustan tekemään muistiinpanoja, koska oma kokemuksesi muuttuu näin näkyvämmäksi itsellesi. Aineeton virta myös unohtuu ja häviää helposti.) Voit keskittyä yhteen kohtaan tai useampaan.

Muistiinpanot voivat olla poeettisia, suorasanaisia, mietiskeleviä, turhia, konkreettisia, filosofisia tms. Voit jatkaa kirjoittamista paperin toiselle puolelle. Voit myös halutessasi piirtää.

Joitain runoudelle tyypillisiä keinoja:

  • epätavalliset assosiaatiot, sanat, virkkeiden yhteys toisiinsa
  • merkitys voi jäädä avoimeksi, monitulkintaiseksi, ristiriitaiseksi, mahdottomaksi antaa
  • muotojen moninaisuus: proosaruno, säeruno, aforismityylinen runo, runoproosakatkelma,          esseeruno, visuaalinen runo
  • nopea siirtymät, tiivis ilmaisu
  • toisto, kerroksellisuus
  • yksinkertaistaminen, monimutkaistaminen

  1. Tuntuminen: Miltä tila tuntuu? Miksi? Miltä tunnut itsellesi esityksen luomassa tilassa? Keitä/mitä esiintyjät ovat? Miltä he tuntuvat? Mitä jos tämä tapahtuisi veden alla? Mitä jos tämä tapahtuisi maailmansotien aikaan?
  2. Hämäryyden tarkkuus: Kuvaile millä tavalla jokin yksityiskohta, tilanne, liike tms. tuntuukin sinulle intuitiivisesti tarkalta ja kirkkaalta ”esitykseltä” jostain tunteesta, tavoitteesta, ajatuksesta tai asiasta.Takerru yksityiskohtaan ja anna sen puhutella. Kerro jotain itsestäsi tuon yksityiskohdan kautta.
  3. Poliittisuus: Millä tavalla teos on poliittinen? Mihin se ottaa kantaa? Tavoitatko taistelun syyt? Mitä teoksen poliittisuus saa aikaan sinussa? 
  4. Sisäisen maiseman heijastus: Mitä jos teos olisikin sinun tajuntasi heijastumaa tai unta tai maisemaa? Mitä teos kertoo sinusta itsestäsi? Mitä teos kertoo kollektiivisesta tietoisuudesta?
  5. ”Käsikirja”/suuntaviivoja tulevaisuutta varten: Jos sinun tulisi koota itsellesi spontaani lista suuntaviivoista tulevaisuutta varten tämän teoksen pohjalta, mitä muistiinpanosi olisivat?
  6. Taiteen lähde: Jos tehtävänäsi olisi tehdä maalaus tämän teoksen pohjalta, mitä muistiinpanoja tekisit?
  7. Anna itsellesi tehtävä: Jos kaikki tässä esitetyt aspektit tuntuvat tutuilta, yritä hahmottaa minkälaisilla orientaatioilla yleensä katsot esityksiä ja haasta itsesi keksimään jollain tavalla erilainen katsojapositio.Minkälainen se on ja mitä se saa aikaan?
  8. Kontemplaatio: Kuka olet teoksen jälkeen? Muuttiko se näkökulmaasi johonkin asiaan tai itseesi?

Jälkiä marraskuusta. Liikkeellä marraskuussa. Tervetuloa 14.–20. kesäkuuta!

Kesä on täällä! Kutsumme sinut Liikkeellä marraskuussa -festivaalin toiseen osaan 14.–20. kesäkuuta. Tervetuloa poikkeukselliseen versioon festivaalistamme, joka alkoi marraskuussa 2020 ja levittäytyy nyt ajassa sekä tilassa – Jälkiä marraskuussa muotoutuu Jäljiksi marraskuusta.

Erikoisversio, joka on kohdannut useamman kuin yhden esteen. Olimme valmiita. Taiteilijat olivat valmiita. Teokset olivat valmiita. Mukauduimme jatkuvaan muutokseen ja lyhyellä varoitusajalla tulleisiin päätöksiin, joilla on ollut merkittäviä seurauksia koko kenttään. Meidät on jätetty odottamaan järjettömään epävarmuuden, toivon ja valmiuden kehään, valmiina aloittamaan uudelleen heti kun mahdollisuus siihen annetaan. Jumissa loputtomassa valmisteluiden toistossa. Aikatauluttaen ja uudelleen aikatauluttaen, varmistaen tiloja ja etsien viime hetkellä uusia. Helsingin kaupungin päätöksestä kulttuurikeskusten teatteritilat pysyvät suljettuina, tilat, joissa meidän oli tarkoitus esittää.

Vihdoin ajat ja paikat on saatu lyötyä lukkoon ja alkuperäisistä suunnitelmista hieman mukautettuina voimme innoissamme esittää teokset seuraavilta taiteilijoilta: Sheena McGrandles, Nada & CoGiuseppe Chico & Barbara Matijević ja Frédéric Gies & Weld Company. Olemme kiitollisia, että nämä taiteilijat ovat malttaneet odottaa kanssamme, toivoa, ajatella mukana ja olleet avoimia sopeutumaan.

Frédéric Gies & Weld Company esittävät meille jälleen uuden erikoisversion teoksestaan Tribute. Marraskuisen Tribute – the library version jälkeen meillä on suuri kunnia esittää Tribute – the outdoor version Tapiolan Amfiteatterilla, yhdeksän tanssijan kera.

Sheena McGrandles ja hänen tiiminsä leikitteli idealla, että heidän teoksensa suuri seinä pystytettäisiin keskelle puistoa. Näin ollen, ja olosuhteista johtuen, myös Figured tullaan näkemään ulkotilassa. Oopperan Amfiteatterilla kaksi hahmoa muovautuu uudelleen liikkuen seinän edessä, edestakaisin, leikaten, kääntäen, takaisin kelaten. Jatkuva sekasorto heijastuu heidän kehoillaan, tällä kertaa ulkona.

Nada & Co:n sekä Giuseppe Chicon ja Barbara Matijevićin teoksille olemme löytäneet myös uudet tilat, KokoTeatteri ja Nukketeatteri Sampo, kiitollisina viime hetken avusta ja yhteistyöstä. Molemmat teokset esitetään 10 henkilön yleisölle kerrallaan, intiimissä ja siten hyvin erityisessä ympäristössä.

Olemme iloisia saadessamme vihdoin tuoda yhteen Esther Severin mestarikurssille Ongoing Moments valitut osallistujat. Suvilahden Eskuksella he pääsevät työstämään ja keskustelemaan dramaturgisista käsitteistä.

Keskustelutilaisuudet Soup Talks järjestetään Eläintarhan huvilan olohuoneessa tiistaina 15.6., perjantaina 18.6., lauantaina 19.6. sekä sunnuntaina 20.6., aina kello 12. Jokaisen keskustelun moderoi Helsingissä asuva taiteilija.

Kaikki on valmista. Puuttuu enää teidän varauksenne ja että löydätte takaisin nauttimaan ja keskustelemaan teoksista, jotka olemme luvanneet teille esittää jo pitkään.

Tervetuloa!

Kerstin Schroth ja Liikkeellä marraskuussa -tiimi

Soup Talks (June 2021)

Soup Talks on sarja keskusteluja ja kohtaamisia festivaalin taiteilijoiden kanssa. Keskustelusarja kulkee festivaalin läpi tuoden ihmisiä yhteen. Toivotamme teidät tervetulleiksi suuren pöydän ympärille, lämpimän keiton äärelle. Kutsumme yleisön osallistumaan, kuuntelemaan, esittämään kysymyksiä, keskustelemaan. Jokaisen keskustelun moderoi yksi paikallinen taiteilija.

15.6.2021
Vieras: Sheena McGrandles
Moderoija: Maria Saivosalmi

18.6.2021
Vieraat: Barbara Matijević & Giuseppe Chico
Moderoija: Jenni-Elina Von Bagh

19.6.2021
Vieraat: Nada&Co.
Moderoija: Janina Rajakangas

20.6.2021
Vieras: WELD Company
Moderoija: Liisa Pentti

Jälkiä marraskuusta. Pystytämme uudelleen brittiläisen taiteilijan Tim Etchellsin installaation The Show

Osana meidän Jälkiä marraskuusta ohjelmistoa ja Caisan 25 -vuotis juhlavuotta pystytämme uudelleen brittiläisen taiteilijan Tim Etchellsin installaation The Show. Installaatio tulee näkyville Tokoinrantaan Kafé Koman katolle 23.4.–15.11.2021 väliseksi ajaksi.

Installaatio koostuu suurista kirjaimista, joista muodostuu lause THE SHOW MUST NOT GO ON. Teoksen ilmiselvä viittaus liittyy esittävän taiteen sulkuun koronapandemian aikana, mutta samalla se on kutsu sosiaaliseen taukoon, kriittiseen ajatteluun ja poliittiseen muutokseen. Etchells on muokannut englanninkielisen idiomin ‘THE SHOW MUST GO ON’ käänteismuotoon THE SHOW MUST NOT GO ON’ – pieni kielellinen muutos rakentaa teokseen monien tulkintojen maaston. Pitääkö show’n jatkua? Installaatio on yksi ehdotus sille, miten taide voi asettua jaettuun julkiseen tilaan näinä aikoina.

“Haluamme yhdessä Kulttuurikeskus Caisan kanssa tuoda esiin sitä, millä tavoin esittävän taiteen kokemusten puuttuminen on yhteiskuntaamme vaikuttanut. Miten me kulttuuritoimijat voimme tuoda elävät esitykset huomion keskipisteeseen, ilman että vetäydymme vain virtuaalisiin tiloihin? Sisätilatapahtumien kielto ja teatteritilojen sulku ei ole romahduttanut ainoastaan taiteilijoiden elämää ja elinkeinoa. Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus ja se sosiaalinen sidos, joka syntyy yhteisten kokemusten äärellä, on ratkaisevasti muuttunut” – Kerstin Schroth, taiteellinen johtaja.

The Show nähtiin ensimmäistä kertaa Zürichissä vuonna 2020 ja viime marraskuun festivaalilla se oli esillä Leipätehtaan sisäpihalla Caisan edessä.

Tim Etchells on itse kertonut teoksestaan näin:“Kun pandemia on tuhonnut elämiä ja taloutta, se on myös nostanut esiin kysymyksiä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, sosiaalisista rakenteista ja prioriteeteista – eri laajuuksissa, erilaisin motiivein, erilaisissa kansainvälisissä konteksteissa. Rajatut ja väliaikaiset muutokset vain alleviivaavat tarvetta syvemmille, pysyvämmille muutoksille. Pikainen paluu arkeen, ‘business as usual’ koronasulkujen jälkeen, palvelee vain saavutettujen etujen suojelua. Sen sijaan mahdollisuudet taukoon, vanhojen tapojen ja ajattelun uudelleenarvioimiseen, on tilaisuus, johon meidän ei pitäisi pelätä tarttua.”

Osana levittäytyvää festivaalia pyrimme lisäksi kesäkuussa toteuttamaan teokset, jotka viime syksynä jäivät esittämättä – nimellä Jälkiä marraskuusta. Kesäkuun 14.–20. päivä nähdään neljä kansainvälistä vierailuteosta, mikäli koronatilanne sen mahdollistaa: Sheena McGrandles FIGURED, Nada & CO. The Voice of a City, Giuseppe Chico & Barbara Matijević Forecasting ja Frédéric Gies & Weld Company Tribute.

Toivottavasti näemme pian, livenä ja läsnä!

Liikkeellä marraskuussa tiimi