Mestarikurssi: Ongoing Moments

Dramaturgi Esther Severin vetämä viisipäiväinen mestarikurssi lähtee liikkeelle belgialaisen dramaturgi Marianne Van Kerkhovenin (1946–2013) perinnöstä. Van Kerkhovenia pidetään laajasti yhtenä (eurooppalaisen) dramaturgian avainhenkilöistä, joka loi pohjan yhä vallalla oleville diskursseille ja työskentelytavoille. Kurssin aikana käydään läpi hänen kirjoittamiaan tekstejä eri aikakausilta. Osallistujat pääsevät tulkitsemaan teksteistä löytämäänsä dramaturgiaa ja luovaa työskentelyä koskevaa käsitteistöä sekä soveltamaan sitä omaan työskentelyynsä. Päämääränä on tutkia yhdessä miten eri aikoina kirjoitetut tekstit ja dramaturgiakäsitykset voivat elää tässä päivässä, miten ne resonoivat tai törmäävät tämänhetkisen todellisuuden kanssa. Van Kerkhoven valmistui vuonna 1968 Brysselin Vrije Universiteit -yliopistosta. Hänen uransa muodostaa monitahoisen matkan 60- ja 70-lukujen poliittisesta liikehdinnästä 80- ja 90-lukujen belgialaisen taidemaailman ‘Flemish wave’ -suuntauksen kehittämiseen ja 2000-luvun esitystaiteen nousun kautta vuosituhannen ensimmäisten vuosikymmenten uudelleenpolitisoitumiseen. Yli kolmenkymmenen vuoden ajan Van Kerkhoven toimi Brysselissä sijaitsevan Kaaitheaterin dramaturgina. Hänen perintönsä elää edelleen niin taiteilijoiden teoksissa sekä hänen laajassa kirjallisessa tuotannossaan, kuin myös niiden lukuisten dramaturgien kautta, jotka kouluttautuivat alalle Van Kerkhovenin harjoittelijoina.

Mestarikurssi on tarkoitettu esittävän taiteen ammattilaisille sekä alan opiskelijoille. Osallistujat voivat tuoda mestarikurssille mukanaan tällä hetkellä työn alla olevan projektin tai idean, sekä jakaa prosessiaan muiden osallistujien kanssa. Kurssi on tarkoitettu kymmenelle osallistujalle. Kurssi on siirtynyt vuodelle 2021

Lisätietoja: info(at)liikkeellamarraskuussa.fi

Esther Severi

Esther Severi syntyi vuonna 1983. Hän työskentelee tällä hetkellä dramaturgina Brysselin Kaaitheaterissa ja opettaa Antwerbenin kuninkaallisessa konservatoriossa. Vuonna 2012 hänen artikkelinsa hollantilaisesta Maatschappij Discordia -teatteriryhmästä julkaistiin De Nieuwe Toneelbibliotheek -julkaisussa. Dramaturgina hän työskentelee muun muassa seuraavien taiteilijoiden kanssa: Els Dietvorst, Thomas Bellinck, Radouan Mriziga, Katja Dreyer, Michiel Vandevelde ja Roland Gunst. Hän on pitkään tutkinut Marianne Van Kerkhovenin elämää ja työtä.

Kuinka toimimme yhdessä (konfliktien kanssa) – Ilse Ghekieren raportti

Miten esittävän taiteen kentällä voidaan parantaa työilmapiiriä ja puuttua epäasiallisiin työoloihin?

Arts Management Helsinki järjesti yhdessä Liikkeellä marraskuussa -festivaalin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa esittävän taiteen työolosuhteita käsittelevän luennon ja keskustelutilaisuudet 7.–10.11.2019. Festivaalin uuden taiteellisen johtajan, Pariisissa ja Berliinissä asuvan Kerstin Schrothin aloitteesta fasilitoijaksi kutsuttiin belgialainen Ilse Ghekiere, joka on tutkinut vallan väärinkäyttöä taidekentällä.

Ilse Ghekieren syksyllä 2017 julkaisema artikkeli #Wetoo: What Dancers Talk About When They Talk About Sexism toi esiin Belgian tanssikentän seksismin ja toimi katalystina alan kehittämiselle. Ghekiere on toiminut aloitteentekijänä muun muassa ENGAGEMENT-hankkeessa. Hän asuu Oslossa sekä Brysselissä ja toimii aktiivisesti vallan väärinkäyttöä ehkäisevien projektien parissa. ENGAGEMENT-hanke on Belgiassa toiminut katalyyttinä taidealan työolojen parantamiselle. Nykyisin Flanderin oikeusasiamiespalvelussa (Vlaamse Ombudsdienst) on kaksi kulttuurialaan erikoistunutta psykologia, jotka toimivat sovittelijoina työyhteisöongelmissa.

Ilse Ghekiere kutsuttiin Suomeen, jotta voisimme täällä saada laajempaa perspektiiviä työilmapiirikysymyksiin sekä toimivia esimerkkejä hyvistä käytännöistä esittävän taiteen kentällä. Suomessa ei ole riippumatonta asiamiestä tai sovittelijaa kulttuurialalla, mutta sellaisen tarve on käynyt viime aikoina ilmeiseksi.

Kuinka toimimme yhdessä (konfliktien kanssa) -tapahtumakokonaisuus alkoi Ilse Ghekieren luennolla Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa 7.11.2019. Seuraavina päivinä 8.–10.11.2019 järjestettiin erillisiä ryhmätapaamisia esiintyjille, työryhmien vetäjille ja taiteellisille johtajille sekä yhteinen työpaja kaikille alan toimijoille. Kokoontumispaikkoina toimivat Nykytaiteen museo Kiasma, Mad House Helsinki ja Esitystaiteen keskus (Eskus). Keskustelujen ja työpajojen työkieli oli englanti.

Yhteisjärjestäjinä toimivat Arts Management Helsinki, Baltic Circle, Eskus, Kiasma-teatteri, Liikkeellä marraskuussa -festivaali, Mad House Helsinki, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Suomen Tanssijat ja Sirkustaiteilijat ry sekä Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Arts Management Helsinki tilasi Ilse Ghekiereltä myös erillisen kirjallisen raportin How Do We Work Together (With Conflict), joka sisältää työkaluja ja toimenpide-ehdotuksia esittävän taiteen kentälle. Teksti on julkaistu osana Kohti esittävän taiteen freelancereiden yhteistä tuotantoalustaa -raporttia, jonka voi käydä lukemassa tästä linkistä. Artikkelin voi lukea englanniksi tästä linkistä.

Toinen ajallisuus. Festivaali. Liikkeellä marraskuussa.

“Vanheta hitaasti” on taitelija ja kirjailija Tim Etchellsin* lause, joka tulvi kotiini, kun liikkumista rajoitettiin Pariisissa. Sanat viittasivat käsillä olevaan hetkeen ja elettyyn todellisuuteen ja tuntuivat kuvaavan kokemustani: koin olevani ansassa. Samalla sanat toivat kuitenkin esille myös jatkuvan liikkeen, ajan, joka kaikesta huolimatta jatkaa virtaamista. Ne kuvasivat sitä mitä tapahtuu, kun ajan kuluminen muuttuu lähiympäristön tarkastelun kautta kipeän näkyväksi. Ajatus kotona istumisesta fyysisesti etäällä kaikista muista maailman ihmisistä seuraavan kymmenen vuoden ajan, oli usein mielessäni.

Tämä poikkeustila ja pysähtyminen muutti väistämättä kokemustamme ajasta. Se myös ennakoi tämän vuoden Liikkeellä marraskuussa -festivaalia, jonka kautta haluamme esittää kutsun tulla jakamaan toisia ajallisuuksia festivaalin ohjelmiston parissa.

Ajatellaan nyt jotain, mikä saattaa vielä tuntua utooppiselta. Kuvitellaan, että syksyllä, kesän jälkeen, voimme palata yhteen, tavata kasvotusten teatteritilassa, ehkä etäisyyden päästä, mutta silti. Vaikka elämä, jota elimme ennen kuin maat alkoivat rajoittaa liikkumista tuntuu nyt kaukaiselta, voimme aina ajatella tapoja, joilla haluaisimme kohdata toisemme takaisin nykyhetkessä ja etenkin tulevaisuudessa.

Viime kuukausien liikkumisrajoituksista huolimatta, kokemus ajasta pysäyttämättömänä virtana toi meidät tähän, missä olemme nyt. Tästä tulee mieleen lavastajan ja taitelijan Jozef Woutersin sanat hänen projektistaan The Soft Layer, joka esitettiin Tunisin vanhassa kaupungissa**: ”­…Jos menneisyys on ainoa kuviteltavissa oleva tulevaisuus, niin missä olemme nyt?”

Haluamme kutsua sinut festivaalille, joka ehdottaa toista ajallisuutta, toista rytmiä. Pyydämme sinua hyppäämään pois ajasta ja tilasta, varaamaan aikaa, antamaan aikaa, ottamaan osaa ajan kanssa ja muuttamaan kokemustasi sekä käsitystäsi ajasta. Tällä kertaa festivaalin tarjoamassa kontekstissa. Kutsumme sinut kohtaamaan taiteilijoita ja heidän taiteellisia ehdotuksiaan, jotka käsittelevät voimakkaasti ajallisuutta ja kestoa suhteessa meihin katsojiin ja meidän katseeseemme. Haluamme esitellä taiteellisia ehdotuksia, jotka heijastelevat jaettua maailmaamme sekä sen erilaisia todellisuuksia.

Odotamme mielenkiinnolla, miten taitelijat tulevat tulevaisuudessa kääntämään kokemuksen nykyhetken globaalista pandemiasta taiteeksi. Miten he tulevat käsittelemään kriisiä, jonka me kaikki varmasti koemme ja elämme hyvin erilaisilla tavoilla.

Haluamme toivottaa hyvää juhannusta ja kaunista kesää. Pysykää terveinä ja toivottavasti  tapaamme syksyllä!

Tervehtien,

Kerstin Schroth ja Liikkeellä marraskuussa -festivaalin tiimi

 

* Forced Entertainment: End meeting for all – Episode 2. Katsottu: 08.05.2020

** Esitetty osana Dream City -festivaalia vuonna 2019.

Ajatuksia festivaalin takana

Meille tärkeitä oivalluksia, ajatuksia, toimia ja suuntaviivoja

Kirjoitettu Helsingissä ja Pariisissa 12.5. – 15.6.2020
Kerstin Schroth ja Isabel González

Aloitimme yhdessä työskentelyn syksyllä 2019, toisiimme tutustuen ja festivaalin historiaan sukeltaen. Pohdimme yhdessä, mitä festivaali on ollut ja mitä se voisi olla. Keskustelimme haaveistamme ja näkemyksistämme, ja ryhdyimme yhdessä hahmottelemaan miltä tulevaisuuden Liikkeellä marraskuussa näyttää.

Arvioimme myös mikä on meille tärkeää taiteilijoiden kanssa työskentelyssä, festivaalin järjestämisessä ja yhdessä työskentelyssä. Tämän haluaisimme nyt jakaa kanssanne:

Ajatuksia, periaatteita ja suuntaviivoja festivaalille ja meille.

Liikkeellä marraskuussa -festivaalia pidetään asemansa vakiinnuttaneena festivaalina, jolla on pitkä ja merkittävä historia Helsingissä ja Suomessa. Festivaali on saavuttanut tunnettuutta myös Euroopan tasolla, sekä taiteilijoiden että nykytanssin ja esitystaiteen yhteisöjen keskuudessa.

Festivaali näyttäytyy suurena, mutta on syytä mainita, että se operoi hyvin rajallisilla julkisilla avustuksilla. Meillä ei ole omaa esitystilaa tai teatteria vaan toimimme yhteistyössä paikallisten näyttämöiden ja instituutioiden kanssa. Olemme erittäin sitoutunut mutta pieni tiimi ja pidämme itsenäisyyttämme suuressa arvossa.

Kansainvälisten teosten kutsuminen ja esittäminen on mahdollista vain kumppaneidemme ja kulttuuri-instituutioiden tuella sekä matkustusavustuksilla, jotka tukevat taiteilijoita ja teosten kiertämistä Euroopassa ja maailmalla. *

Vaikka toiminnan laajeneminen ja kasvu eivät ole arvo itsessään, pyrimme kehittymään, laajentamaan sekä monipuolistamaan festivaalin toimintoja, tuotantoja ja yhteistyötä niin paikallisten kuin kansainvälisten taiteilijoiden ja festivaalin yleisön kanssa. Festivaalilla on sitoutunut yleisö, jonka kanssa haluamme toimia dialogissa. Pyrimme myös tavoittamaan uusia yleisöjä. Käymme jatkuvasti keskustelua festivaalin suhteesta nykytanssiin, esitystaiteeseen, kaupunkiin ja sen paikalliseen taiteilijayhteisöön sekä yleisöön.

Uskomme taiteen muutosvoimaan, niin poliittisella kuin yhteiskunnallisella tasolla. Uskomme suoriin kohtaamisiin taiteilijoiden, heidän teostensa ja yleisön välillä.

Haluaisimme tehdä festivaalista kaikille saavutettavan ja teemme parhaamme tarjotaksemme tukea sitä tarvitseville. Tässä asiassa teemme yhteistyötä esitystilojen ja yhteistyötahojemme kanssa. Meille tärkeä periaate on taloudellinen saavutettavuus. Pyrimme pitämään lippujen hinnat alhaisina ja tarjoamme festivaalipassin, jolla on mahdollista nähdä useampi teos pienellä budjetilla.

Teemme työtä sen eteen, että tunnistamme ennakkoluulojamme ja tiedostamme etuoikeuksiamme. Tunnistamme moniperusteiden syrjinnän rakenteita ja pyrimme antamaan tilaa sekä äänemme tukeaksemme vähemmistöjä kuten BIPOC ja LGBTQI.

Mutta ennen kaikkea, lupaamme käyttää tarkkaa harkintaa kutsuessamme taiteilijoita ja esittäessämme teoksia festivaalilla. Millaista kulttuurista ja rodullista representaatiota esitykset edustavat sekä millaista arvomaailmaa ne välittävät.

****** 

Aika on tärkeä resurssi maailmassamme. Käytämme aikaa antaaksemme sitä kohtaamisille ja keskusteluille, sekä tiedostamattomalle että odottamattomalle. Tiedostamme, että jotkut asiat, kehityskohdat ja haasteet tarvitsevat aikaa.

Festivaali esittelee taiteilijoiden kriittistä ajattelua, visioita, kokemuksia ja unelmia, avaten pieniä ikkunoita maailmaan, jossa elämme. Meitä motivoi, innostaa ja energisoi ihmisten yhteen tuominen kokemaan, vaikuttumaan ja liikuttumaan esittävän taiteen äärelle.

Liikkeellä marraskuussa tapahtuu yleensä tiettyyn aikaan vuodesta. Lyhyen ja intensiivisen marraskuisen tapahtumaviikon lisäksi pyrimme nyt löytämään tapoja levittäytyä aikarajojemme yli. Tämä tulee muuttamaan festivaalin roolia Helsingissä ja Suomessa, mahdollistaen uusia yhteistyötapoja sekä jatkuvuutta taiteilijoiden tukemiseen ja seuraamiseen. Festivaali on jo nyt tapahtumapaikkojensa myötä levittäytynyt laajalti pääkaupunkiseudulle, mutta tavoitteena on löytää uusia kumppaneita muualtakin Suomesta.

Haluamme osallistua paikallisen taidekentän kehittämiseen jatkuvasti, ympäri vuoden. Ennen kaikkea järjestämällä festivaali ja esittelemällä erilaisia taiteellisia aloitteita, teoksia, projekteja sekä ajankohtaista taiteellista ajattelua. Tavoitteemme on löytää uusia tapoja tukea ja kehittää paikallista taidekenttää. Haluamme toimia dialogissa ja pyrimme muodostamaan kestäviä yhteyksiä. Tukemme voi esiintyä monessa muodossa, ja näitä muotoja me kehitämme yhdessä taiteilijan kanssa. Parhaillaan kehitämme tapoja tehdä yhteistyötä, neuvoa ja ajatella yhdessä joidenkin paikallisten taiteilijoiden kanssa. Heidän kanssaan pohdimme yhdessä taiteellisia sisältöjä ja pyrimme neuvomaan tuotannollisissa ja käytännön kysymyksissä kuten rahoitusten hakemisessa ja kiertueiden mahdollistamisessa, käyttämällä omia verkostojamme ja asiantuntemustamme, tukeaksemme ja edistääksemme taiteilijoiden työn ja taiteellisen praktiikan kehittymistä.

Haluamme toimia dialogissa ja luoda kestäviä yhteistyösuhteita.

Vuosittaisen festivaalin ohjelmistovalinnat ovat jatkuva prosessi. Itsenäisenä toimijana meillä on mahdollisuus joustavuuteen. Vaikka pidämme arvossa pitkäaikaisia jatkuvia keskusteluita ja yhteistyötä, haluamme jättää mahdollisuuden tarttua viime hetken ehdotuksiin.

Ohjelmistoprosessi sisältää taiteilijoiden työskentelyn seuraamista ja esityksiin osallistumista sekä lukuisia keskusteluita eri taitelijoiden kanssa. Pohdimme yhdessä heidän toiveitaan festivaalilta ja mahdolliselta yhteistyöltä. Toimimme tiiviisti kumppaneidemme kanssa ja pyrimme löytämään uusia mahdollisia partnereita, voidaksemme löytää parhaan mahdollisen esityspaikan ja kontekstin jokaiselle teokselle.

Etsimme kestävämpiä toimintatapoja esittää ja tuottaa nykytanssia, hyödyntäen jo olemassa olevia yhteyksiä ja resursseja. Tiedostamme tämän olevan pitkä prosessi, jota emme voi toteuttaa yksin, jonka eteen teemme töitä niin käytännöllisellä kuin poliittisella tasolla. Tämä on taloudellinen haaste, johon tarvitsemme rahoittajien ja kumppaneiden tukea.

Meille on tärkeää tavata taiteilijat ja nähdä esitykset paikan päällä, kun valitsemme kansainvälistä ohjelmistoa festivaalille. Tämä edellyttää matkustamista, mikä ei aina ole mahdollista junalla, pyörällä tai kävellen. Yksi strategioistamme on aina ensin katsoa lähelle ennen kuin lähdemme kauas. Työskentelemme niin Helsingistä kuin Pariisista käsin, joka antaa tälle periaatteelle hyvät lähtökohdat.

Maata pitkin matkustaminen ei ole kaikille aina mahdollista, mutta keskustelemme vaihtoehdoista kutsuttujen taiteilijoiden ja tuottajien kanssa. Haluaisimme tarjota taiteilijoille mahdollisuuden viettää aikaa Suomessa koko festivaalin ajan (tai pidempään). Tämä on tavoitteemme, ja pyrimme löytämään siihen tukea ja resursseja.

Pyrimme käyttämään paikallisia palveluita (käytännön järjestelyt, ruoka, majoitus, kuljetus jne.) ja tekemään yhteistyötä etenkin taiteilijalähtöisten tahojen kanssa.

Etsimme jatkuvasti vaihtoehtoja suurille yrityksille. Kannustamme myös taiteilijoita ja kumppaneitamme toimimaan samoin ja kyseenalaistamaan näiden yritysten tapoja toimia ja tienata.

Ajattelumme ja periaatteemme, jotka ohjaavat työskentelyämme festivaalin parissa, kehittyvät jatkuvasti. Pidämme itsemme ajan tasalla ja jatkamme tutkimista, ajattelua ja oppimista. Olemme avoimia ehdotuksille, kysymyksille ja aloitteille.

 

Olla läsnä – Kuuntelu ja havainnointi lähtökohtina festivaalin ajattelulle

Haastattelu Liikkeellä marraskuussa -festivaalin uuden taiteellisen johtajan Kerstin Schrothin kanssa. Haastattelu tehtiin 9. huhtikuuta 2020, jolloin ihmisten liikkumista rajoitettiin Pariisissa voimakkaasti.

Miten festivaalin valmistelut sujuvat?

Onneksi aloitimme festivaalin valmistelut suhteellisen aikaisin ja moni päätös on jo tehty. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa vietin paljon aikaa Helsingissä ja silloin tutustuin festivaaliin, ihmisiin sekä eri yhteistyötahoihin. Keskustelin festivaalista paljon eri ihmisten kanssa, kuulostelin ilmapiiriä ja rakensin yhteyksiä, jotka mahdollistavat työskentelyn jatkamisen etäisyyden päästä.

Minulle festivaalin valmistelu on pelastus tilanteessa, jonka keskellä nyt elämme. Keskittyminen kolme vuotta kestävän kauteni ensimmäisen festivaalin suunnitteluun pakottaa minut suuntaamaan huomioni tulevaisuuteen ja taiteellisiin sisältöihin.

Mitkä ovat tärkeimmät kysymykset, jotka ohjaavat nyt festivaalin suuntaa? 

Aloittaessani festivaalin suunnittelun olin Helsingissä ja tutustuin erilaisiin ihmisiin. Tuolloin paikallisuuden ja kansainvälisyyden suhde nousi itselleni keskeiseksi kysymykseksi. Liikkeellä marraskuussa on festivaali, joka on aina tuonut kansainvälisiä taiteilijoita Helsinkiin sekä toteuttanut yhden paikallisen yhteistuotannon Zodiak – Uuden tanssin keskuksen kanssa. Haluan kysyä, miten esitysvierailuita lähinnä ulkomailta esittävä festivaali voisi olla vahvemmassa yhteydessä paikalliseen taidekenttään. Haluan antaa paikalliselle kentälle ulkomaisiin taitelijoihin verrattuna tasapuolisesti tilaa.

Toinen kysymyksenasettelu, jonka kanssa olen festivaalia valmistellessani työskennellyt, liittyy aikaan ja ajallisuuteen. Leikin mielelläni ajan käsitteellä. Toisaalta ajan antaminen erilaisille asioille on ollut aina tärkeä osa sekä ammatti- että yksityisminääni. Tämän vuoden ohjelmistoon olen etsinyt teoksia, jotka käsittelevät ajallisuutta erilaisilla tavoilla, jotka esitetään jossain muualla kuin perinteisessä teatteritilassa tai jotka ehdottavat erilaista yleisösuhdetta. Tavoitteeni on esitellä teoksia, jotka usein jäävät tavanomaisen festivaaliohjelmiston logiikan ulkopuolelle, joko aika-, tila- tai yleisösuhteensa kautta.

Kolmas kysymys, joka on ohjannut työskentelyäni, nousi myös esille osallistuessani festivaalille viime vuonna. Minulle oli tärkeää olla läsnä festivaalilla, koska halusin tutustua tiimiin ja tavata taiteilijoita, yhteistyötahoja sekä festivaalin yleisöä. Halusin havainnoida ja osallistua keskusteluihin ihmisten kanssa. Läsnäolo, ajan antaminen asioille, kuunteleminen ja havainnointi ovat tärkeä osa praktiikkaani taiteellisena johtajana.

Viime vuonna huomioni kiinnittyi voimakkaasti etenkin festivaalin sosiaaliseen ulottuvuuteen. Ihmettelin, miksi ihmiset usein lähtivät pois hyvin nopeasti esitysten jälkeen. Tämä tuntui ranskalaisiin tapoihin tottuneelle oudolta. Otin tämän huomion lähtökohdaksi ja jäin pohtimaan teatteritilan ja ulkopuolisen maailman välistä tilaa. Yritin kuvitella miten voisimme esittää kutsun yleisölle sekä luoda tilan, jossa ihmiset tuntisivat olevansa tervetulleita kohtaamaan ja keskustelemaan, myös taiteilijoiden kanssa.

Mikä tulee muuttumaan tulevina vuosina? 

Olen pohtinut Liikkeellä marraskuussa -festivaalia ja sen roolia Helsingissä. Yleensä festivaali tapahtuu rajatun ajanjakson sisälle. Tämän lyhyen ja intensiivisen tiivistymän lisäksi olen kiinnostunut näkemään, miten festivaali voisi levittäytyä tapahtumaviikon ulkopuolelle.

Nautin ajatuksesta, että festivaali olisi aika ajoin läsnä vuoden ympäri eri muodoissa, esimerkiksi residenssi- ja mentorointipaikkana tai konferenssin järjestäjänä yhteistyössä erilaisten paikallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja taitelijoiden kanssa. Yhtä paljon kun haluaisin nähdä festivaalin levittäytyvän tapahtumaviikon ulkopuolelle, haluaisin nähdä sen myös leviävän pääkaupunkiseudulla yhä laajemmalle alueelle. Olemmekin aloittaneet keskustelut uusien mahdollisten yhteistyötahojen kanssa ja tänä vuonna järjestämme esityksiä kahdessa uudessa paikassa.

Yksi selkeä muutos tämän vuoden festivaalilla on, että työparinani toimii sosiaalisen koreografian dramaturgi. Viime vuoden festivaalilla kävin sattumalta inspiroivan keskustelun koreografi Pietari Kärjen kanssa. Keskustelumme koski etenkin Liikkeellä marraskuussa -festivaalin sosiaalista ulottuvuutta. Kutsuin hänet osaksi tämän vuoden festivaalitiimiä pohtimaan kanssani festivaalin sosiaalista puolta. Pyrimme työskentelymme kautta löytämään tapoja kutsua yleisö ottamaan esitystilan ja ulkopuolisen maailman välisen tilan haltuunsa. Tähän liittyen suunnittelemme esimerkiksi Soup Talks -nimistä keskustelusarjaa, joka järjestetään jokaisena festivaalipäivänä yhdessä festivaalin esityspaikoista.

Muutoksista puheenollen on ehkä tärkeää mainita, että jatkuvuus on myös keskeinen osa ajatteluani. Etenkin suhteessa Liikkeellä marraskuussa -festivaaliin, joka on aina vaalinut itsenäisyyttään sekä läheistä ja omistautunutta suhdetta taiteilijoihin. Tietysti festivaali muuttuu minun kauteni aikana, koska olen uusi ihminen ja tuon mukanani erilaisen energian. Muutoksesta huolimatta, festivaali jatkaa edelleen yhteistyötä osan viime vuosina festivaaleilla mukana olleiden taiteilijoiden kanssa.

Mitkä ovat olleet tapojasi selviytyä sosiaalisesta eristäytymisestä?

Ensimmäisen viikon aikana, kun ihmisten liikkumista Pariisissa rajoitettiin merkittävästi, menin paniikkiin ja lamaannuin. Silloin päätin, että keskittymällä ajattelemaan hetkestä hetkeen, tunnista tuntiin ja päivästä toiseen, löytäisin päiviini uuden rytmin. On ollut tärkeää hyväksyä, että käynnissä on nyt jotain, joka koskee koko maailmaa ja meidän pitää yhdessä löytää tapoja käsitellä sitä.

Yksi selviytymisstrategiani on ollut mennä joka aamu ulos haukkaamaan happea ja juoksemaan. Siten olen kyennyt lopun päivää istumaan sisällä ja kiertämään ympyrää pienessä tilassa. Kuten mainitsin aiemmin, tunnen olevani erittäin onnekkaassa tilanteessa, koska minulla on töitä, joihin keskittyä. Itsenäisenä ja suhteellisen pienenä toimijana Liikkeellä marraskuussa -festivaali pystyy toimimaan joustavammin ja tekemään osan päätöksistä myöhemmin kuin suuremmat toimijat. Tällä hetkellä pohdimme tiiviisti, mikä olisi paras tapa tukea taiteilijoita tilanteessa, joka on heille usein hankalampi verrattuna muihin toimijoihin.

On rohkaisevaa ajatella, että festivaalin ajankohta on vasta marraskuussa. Saatamme yhä olla niin onnekkaita, että löydämme silloin toisemme istumasta teatterin katsomossa inspiroivien taiteilijoiden ja taiteen ympäröiminä.

Haastattelun teki festivaalin huhtikuun alussa aloittanut uusi viestintävastaava Minerva Juolahti 9. huhtikuuta 2020. Haastattelu on alun perin englanninkielinen.

Esittelyssä festivaalin uusi viestintävastaava

Haluamme toivottaa lämpimästi tervetulleeksi festivaalitiimimme uuden jäsenen Minerva Juolahden, joka aloitti työt Liikkeellä marraskuussa -festivaalin osa-aikaisena viestintävastaavana huhtikuun alussa. Juolahti työskentelee yhdessä taiteellisen johtajan kanssa luodakseen tapoja, joilla festivaali voisi olla vahvemmin läsnä vuoden ympäri. Aikaisemmin hän on tehnyt töitä viestinnän parissa muun muassa Aalto-yliopistossa ja viime vuonna hän valmistui maisteriksi Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineesta. Festivaaliviestinnän lisäksi hän viettää aikaansa opiskellen toista intohimon kohdettaan esitystaidetta Live Art and Performance Studies -maisteriohjelmassa Teatterikorkeakoulussa.